Tuore selvitys: Suomalaiset kannattavat apteekkisääntelyä
28.03.2018 13:00
Valtaosa suomalaisista pitää tärkeänä, että apteekit ovat kotimaisessa omistuksessa ja että apteekin omistaa terveydenhuollon ammattilainen, proviisori.
Neljä viidestä suomalaisesta (82 %) pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, että apteekit ovat kotimaisessa omistuksessa.
Lähes yhtä moni (79 %) pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, että apteekin omistaja on terveydenhuollon ammattilainen, proviisori, ilmenee Suomalaisten apteekkiasiointi 2018 –tutkimuksesta*.
Lähes kaikille (95 %) suomalaisille on erittäin tai melko tärkeää, että lääkemyynnistä perittävät verot maksetaan Suomeen.
Apteekkien sijainnin sääntelyä eli sitä, että viranomainen ohjaa apteekkien sijoittumista niin, että apteekkeja on myös harvaanasutuilla seuduilla, pitää tärkeänä yhdeksän kymmenestä (89 %).
– Lääkeyrityksistä ja –tukkukaupoista riippumaton proviisoriomistus yhdistää ammatillisen ja taloudellisen vastuun apteekista ja varmistaa parhaiten sen, että apteekkitoimintaa ohjaavat ensisijaisesti terveydenhuollolliset eivätkä elinkeinopoliittiset tavoitteet. Se varmistaa myös lääkemyynnin verojen maksun Suomeen, muistuttaa toimitusjohtaja Merja Hirvonen Apteekkariliitosta.
Apteekin omistajalta vaaditaan proviisorin koulutus Suomen lisäksi myös kymmenessä EU-maassa, esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa.
Faktatietoa Pohjoismaiden ja Viron apteekkiuudistuksista
Suomessa on parin viime vuoden aikana käyty vilkasta keskustelua apteekkisääntelystä. Keskustelussa viitataan usein muihin Pohjoismaihin, kuten Ruotsiin ja Norjaan, joissa apteekkien perustamista ja omistamista on vapautettu 2000-luvulla.
Virossa palataan apteekkien proviisoriomistukseen vuonna 2020.
Apteekkariliitto selvitti Pohjoismaissa ja Virossa toteutettujen apteekkiuudistusten syitä ja seurauksia ja kokosi ne Apteekkiuudistukset Pohjoismaissa ja Virossa –julkaisuksi.
*Suomalaisten apteekkiasiointi 2018 –tutkimuksen toteutti Apteekkariliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy internetpaneelissaan 16.–18. tammikuuta ja siihen vastasi yli 1 100 iältään 18–70-vuotiasta mannersuomalaista. Tutkimusotos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan 18–70-vuotiasta väestöä. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on enimmillään 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.