Tulevaisuuden vanhus on ketterä digiasioissa

Vanheneva väestö tulee olemaan nykyisten ja tulevien palveluinnovaatioiden käyttäjiä. Heille tullaan tarjoamaan kotona pärjäämisen tueksi vahvasti digitaalista, sähköistä ja monimuotoista palvelua.

Näin sanoo Karita Reijonsaari, joka vastaa PricewaterhouseCoopersin Suomen terveydenhuollon konsultointipalvelusta.

Reijonsaari muistuttaa itsekin olevansa 30 vuoden kuluttua vanhus, joka haluaa toimivia digiratkaisuja. 

Hän kymmenet miljoonat muut kuluttajat mittaavat jo nyt elintoimintojaan erilaisilla laitteilla ja terveysapplikaatioilla.

Moni myös maksaa mielellään palveluista, kuten geenitesteistä. Kehittyvien tietokantojen avulla voidaan selvittää, miten geeniperimä vaikuttaa lääkkeiden metaboliaan, perinnöllisiin sairauksiin tai miten elintavoilla on mahdollista ehkäistä sairauksien puhkeamista.

Digitalisaatio muuttaa kaikkia toimialoja, mutta aivan erityisesti terveydenhuollon ekosysteemiä. Kun Suomessakin julkisen terveydenhuollon palveluiden saatavuus heikkenee, kuluttajat tulevat etsimään uudenlaisia palvelumalleja.

– Tässä on apteekeille erittäin suuri mahdollisuus, Reijonsaari painottaa.

Piilolinssi mittaa sokerarvot silmän pinnasta

Hän uskoo, että muutos näkyy erityisesti itsehoidossa: Kun ihmiset saavat itsestään yhä tarkempaa ja monialaisempaa tietoa, he ymmärtävät terveenä pysymisen prosessia ja pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan siihen.

– Tulevaisuudessa kuluttajalla on paremmat edellytykset vastata hyvinvoinnistaan, vaikka välillä tulee väistämättömiä episodeja, jolloin tarvitaan sairaanhoitoa.

Trendi näkyy myös markkinoilla. Itsediagnosointiin ja -hoitoon on tulossa monenlaisia biosensoreita: Piilolinssi mittaa diabeetikon sokeriarvot silmän pinnasta. Vastasyntyneen jalkaan puettava sukka varoittaa kätkytkuoleman vaarasta.

Urheiluliivit tekevät mammografiaseulonnan juoksulenkin aikana, ja Fordilla on jo automalli, jossa on astmasensorit.

Uusilta ratkaisuilta puuttuu myyntikanava

Biosensoreiden markkina on vakaassa kasvussa. Ala tavoittelee vuoteen 2020 mennessä noin 20 miljardia euroa. Summa on merkittävä, sillä esimerkiksi Suomen valtion budjetti on tälle vuodelle 54 miljardia euroa.

– Koteihin tulee digipalveluja, joita emme pysty vielä edes kuvittelemaan. Tällaisille ratkaisuille tarvitaan myyntikanava. Maailmalla nämä ovat kytkeytyneet hyvin apteekkimaailmaan.

Biomittareitakin suuremmassa kasvussa on telemedisiina, sillä kaikenlaiselle etähoidolle on valtava markkina. Suomessa tällekään ei ole valmista jakelukanavaa.

Mistä asiakas löytää esimerkiksi kännykän kanssa kommunikoivan verenpainemittarin? Miten laitteen tuottama tieto linkitetään lääkehoitoon? Miten lääkärin ja asiakkaan väliseen kommunikaatioon saadaan farmaseuttista asiantuntemusta mukaan?

Nintendokin keskittyy terveydenhuoltoon

Myös uudet toimijat muuttavat terveyspalveluiden rakenteita. Maailman 50 suurimmasta yrityksestä 24 on laajentanut toimintaansa terveydenhuollon ja hyvinvoinnin markkinaan.

Terveys kiinnostaa telekommunikaatio-, vakuutus- ja finanssisektoreiden yrityksiä. Suomessakin vakuutusyhtiöt ovat avanneet omia sairaaloita.

– Nintendokaan ole enää vain pelifirma, vaan se on ilmoittanut keskittyvänsä terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin. Tämä perustuu siihen, että Nintendoa pelaamalla voidaan kuntouttaa tehokkaasti.

Karita Reijonsaari kehottaa seuraamaan, mitä suuret teknologia- ja palveluyritykset tekevät.

– Apple ja muut alustatoimittajat tulevat olemaan isoja toimialamullistajia. iPhonesta löytyy jo 165 000 erilasta terveysappsia ja iHealth -alusta tallentaa monipuolisesti terveys- ja lääkitystietoa.

Tämä tieto voisi kommunikoitua suoraan myös apteekin palveluihin, jos palvelut osataan rakentaa oikein.

Kun sosiaalinen mobiili analytiikka ja pilvipalvelut yhdistyvät, ne tulevat monipuolistamaan digialustalla tarjottavia palveluja.

– Digitalisaatio ei ole enää vain sitä, että apteekeilla on verkkoportaali, hyvä jakelujärjestelmä ja sähköiset perussysteemit. Apteekeilla on mahdollisuus muuttaa koko sote-sektoria kehittämällä edistyksellisiä kuluttajalähtöisiä palveluja, Reijonsaari sanoo.

Mitkä palvelut integroituvat apteekkiin?

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluvat myös esimerkiksi terveelliseen ravintoon ja mielen hyvinvointiin satsaaminen.

Nykymaailman paineissa ja informaatiotulvassa ihmiset kaipaavat mindfullnessia, keskittymistä. He haluavat monipuolisia elämäntapaohjeita ja terveysinterventioita.

– Niitä olisi luontevaa etsiä apteekeista, koska apteekit tiedetään luotettaviksi kumppaneiksi, joista saa asiantuntevaa neuvontaa, Reijonsaari sanoo.

Hän haastaa apteekkeja miettimään, miten ne vastaavat asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin? Mikä osa tulevaisuuden hyvinvointipalveluista integroituisi apteekkien verkkopalveluihin?

Kuluttaja tietää enemmän kuin lääkäri

Apteekkialaa muuttavat myös personoitu lääketiede ja farmakogenomiikka. Genomin kartoittamisen yleistyessä ihmisille saadaan räätälöityä lääkehoidotkin.

Reijonsaari näkee ne apteekeille valtavan suurena mahdollisuutena, mutta myös haasteena.

– Silloin menevät uusiksi lääkkeiden jakelutavat ja koko palveluketju.

Toisaalta, kun asiakkaat integroivat eri taustoista tulevaa dataa yhteen, pystyvät myös apteekit tarjoamaan asiakkaille paremmin kohdistettuja tuotteita ja palveluita.

Maailmalla on kehitetty nieltävä tabletti, joka analysoi ihmisen sisällä, miten lääke on metaboloitunut, mihin aikana se otettiin ja onko asiakas pysynyt suunnitellussa hoitorytmissä. Tabletti antaa mahdollisuuden viestittää kaksisuuntaisesti, kun hoitosuunnitelma alkaa pettää.

– Tämä on tulevaisuuden digitalisaatiota! Kotisohvalla oleva kuluttaja saattaa pian tietää omasta terveydestään enemmän kuin lääkäri. Kun aletaan miettiä, miten apteekin tietämys integroidaan tähän, olemme uuden ajan portailla.

PricewaterhouseCoopers rakentaa Apteekkariliiton kumppanina apteekkien digistrategiaa.