Toiveena tiivis yhteistyö sairaala- ja avoapteekkien välille

Avoapteekkien ja sairaala-apteekkien kannattaisi yhdistää voimansa. Näin koko farmasian ala voisi toimia nykyistä vahvemmin potilaiden parhaaksi.

Tällä hetkellä yhteistyö ei toimi optimaalisesti.

– Esimerkiksi meillä ei ole valitettavasti minkäänlaista yhteistyötä Oulun yliopistollisen sairaalan apteekin kanssa, vaikka sijaitsemme kivenheiton päässä, kertoo apteekkari Christel Monni Oulun Kastellin apteekista.

Kun hän ehdotti yhteistyötä, OYS:n sairaala-apteekki ei tarttunut tarjoukseen, koska samaa olivat aiemmin ehdottaneet muutkin alueen pääapteekit.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaala-apteekkarina työskentelevä Marja Iso-Mustajärvi ymmärtää perustelut.

– Yhteistyö on helppoa pienellä paikkakunnalla, jossa on vain yksi yksityinen apteekki ja terveyskeskus. Isoissa yliopistokaupungeissa apteekkeja on kymmeniä, eikä julkinen sektori voi suosia yksittäistä liikkeenharjoittajaa.

Hänestä yhteistyö on tämän vuoksi jäänyt valitettavan vähäiseksi. Pirkanmaalla se rajoittuu lähinnä potilaskohtaisiin tuotepuutoksiin.

Farmasialiiton puheenjohtaja Kirsi Kvarnströmillä on yhteistyöstä parempia kokemuksia. Hän työskenteli aiemmin Kirkkonummen terveyskeskuksen lääkekeskuksen hoitajana.

Terveyskeskuksen ja kolmen apteekin edustajat tapasivat toisiaan 2–4 kertaa vuodessa. Kokouksissa selviteltiin esimerkiksi reseptin uusimiseen liittyviä käytäntöjä.

– Yhteistyö sujui hyvin, mutta sitä olisi voinut olla paljon enemmän.

Keskusteluyhteys turvaa potilaan hoidon

Nykyään yhä useampi potilas kotiutetaan sairaalasta myöhään perjantaina tai viikonloppuna. Mukaan saatetaan antaa resepti harvinaiseen tai erityisluvalliseen valmisteeseen, jota avoapteekit eivät pidä varastossa Tukkuliikkeiden toimitusaikojen vuoksi potilas saattaa saada lääkkeensä vasta viikonlopun jälkeen.

Keskustelijoiden mielestä olisi hyvä, jos potilaat saisivat sairaalasta mukaansa ainakin harvinaisista lääkkeistä kahden päivän lääkkeet siltä varalta, ettei apteekki pysty toimittamaan niitä heti.

Tilanteen korjaaminen vaatii keskusteluyhteyttä avoapteekin, sairaalan osaston ja sairaala-apteekin välillä.

– Osastollakin pitää ymmärtää, että vaikka lääke on meillä sairaalassa arkipäivää, sitä ei välttämättä saa avoapteekista. Osastofarma-seuttien on mahdollista selvittää tilannetta, jos hoitaja tai lääkäri ei ehdi soitella apteekkeihin, sanoo Iso-Mustajärvi.

Sairaalan vieressä sijaitsevalla Oulun Kastellin apteekilla on tästä erinomaisia kokemuksia. Osastolta osataan varmistaa ennen potilaan kotiuttamista, onko lääkettä saatavana. Apteekissa on hyvin erilainen tuotearsenaali muihin avoapteekkeihin verrattuna, ja yleensä potilas saa lääkkeen heti mukaansa.

Yhteistyötä voisi kehittää myös muilla saroilla. Useimmissa sairaala-apteekeissa on hyvät, mutta vähällä käytöllä olevat lääkkeenval-mistustilat, joista etenkin steriilit tilat voisivat palvella alueen yksityisapteekkeja.

Monissa sairaaloissa on myös verovaroin kustannetut kalliit annosjakelulaitteet, jotka seisovat nyt puolityhjinä, koska annosjakelu on hiipunut julkiselta sektorilta.

Sote-alueille lääkeneuvottelukunnat

Farmasialiitossa on pohdittu, miten sairaala-apteekkien ja avoapteekkien yhteistyö saataisiin parhaiten toimimaan. JosSuomeen luodaan uudet sote-alueet, jokaisella niistä voisi olla oma lääkeneuvottelukuntansa.

– Ideana on yhdistää farmasian osaajat avoapteekeista ja julkiselta puolelta sekä sote-alueen johto miettimään, miten alueen lääkehoito sujuu kokonaisuutena, Kirsi Kvarnström sanoo.

Avopuolen farmaseutit ja proviisorit voisivat mennä katsomaan, miten lääkehoito toimii esimerkiksi palveluasumisessa. Vastaavia ”tarkastuksia” tehnyt Kvarnström tietää, että hoivakodeissa voi olla upeat lääkehoitosuunnitelmat, mutta käytännön lääkehoidon toteuttamisessa on puutteita. Farmasian ammattilaisilla olisi siellä paljon annettavaa.

Ehdotus lääkeneuvottelukunnasta saa kannatusta keskustelijoilta. Iso-Mustajärvi on huomannut, että palvelukodit ovat harmaata ”ei-kenenkään” aluetta. Sairaala-apteekit voisivat jakaa osaamistaan avoapteekeille.

– Sairaaloissa on paljon kokemusta osastojen lääkitysongelmista, jotka ovat samanlaisia kuin palvelukodeissa. Voisimme auttaa avoapteekkeja kehittämään omille asiakkailleen palvelumuotoja.

Apteekit voisivat helpottaa työpaineita

Monni huomauttaa, että sairaaloiden osastoilla ei välttämättä tiedetä, miten korkeatasoista farmaseuttista osaamista avoapteekeissa on. Asiakkaiden ohjaamiseen olisi paljon osaamista ja mahdollisuuksia.

– Avoapteekit voisivat helpottaa osastoilla työskentelevien työpaineita lääkehoitojen ohjaamisessa, Monni sanoo.

Hänestä yksityisen apteekin ei kuitenkaan ole helppo etsiä yhteistyökumppania suuressa kaupungissa. Vaikeaa on myös hahmottaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta, jossa tapahtuu nopeita muutoksia esimerkiksi hoivapalveluiden kilpailutusten vuoksi.

Iso-Mustajärvi ehdottaa, että lääkeneuvottelukunta voisi välittää tietoa sairaalan hoitokäytäntöihin tai peruslääkevalikoimaan tulleista muutoksia. Tällöin avoapteekit pystyvät paremmin varautumaan niihin tuotevalikoimallaan.

Sairaalan kirjattu potilas saa lääkkeet maksutta

Sote-uudistuksen yhteydessä on keskusteltu paljon lääkehuollon osaoptimoinnista. Keskustelun vetäjä, apteekkari Sirpa Peura kysyy, pitävätkö keskustelijat osaoptimointia suurena ongelmana vai onko kyse yksittäisistä tilanteista.

Kvarnström näkee, että osaoptimointi on sairaaloissa todellisuutta.

– Budjettipaineiden alla työskentelevät lääkärit saattavat valita potilaan kannalta epäedullisen lääkkeen vain siksi, että potilas pystyisi ottamaan sen itsenäisesti kotona. Potilaan hoito sairaalassa tarkoituksenmukaisemmalla lääkkeellä tulisi liian kalliiksi.

Vaikka sairaaloissa mietitään tarkkaan hoidon kokonaiskustannuksia, potilas on silti oikeutettu saamaan kaikki sairaalahoidon aikana tarvitsemansa lääkkeet maksutta. Keskustelijat pitävät tätä epätarkoituksenmukaisena.

– Olisi varmasti järkevää, että potilas ottaisi kotoaan mukaan perussairautensa hoitoon tarkoitetut lääkkeet, kuten silmätipat ja astmalääkkeet, jotka eivät välttämättä liity mitenkään siihen vaivaan, jonka vuoksi hän joutuu olemaan 1–2 päivää sairaalassa, Iso-Mustajärvi sanoo.

Lääkelistoissa isoja puutteita, interaktiot jäävät piiloon

Sairaala-apteekkien ja avoapteekkien välistä tiedonkulkua pitäisi parantaa myös tietojärjestelmien tasolla. Nyt ongelmana on, että yksityisten ja julkisten apteekkien välillä ei ole tietoteknisiä yhteyksiä, eikä sairaala-apteekkeja ole yhdistetty Kelan reseptikeskukseen lainkaan.

– Tämä voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia, koska luovutamme sairaalasta esimerkiksi tartuntatautilääkkeitä, joilla on valtavasti interaktioita, Iso-Mustajärvi sanoo.

Interaktioiden vuoksi potilaan koko lääkelistan pitäisi näkyä avoapteekin tietojärjestelmistä tai hänen tulisi kantaa itse lääkityskorttia mukanaan.

Iso-Mustajärvi on nähnyt, että tietojärjestelmien integraatio on todella hankaa. Nyt tieto ei kulje välttämättä edes suurten sairaaloiden sisällä.

– Sairaaloiden yhteispäivystyksissä terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään. Kun potilas siirtyy seinän toiselle puolelle, tieto saattaa kulkea jollain lapulla. Se tuntuu käsittämättömältä nykypäivän Suomessa.

Keskustelijoiden mielestä farmasian alan tulee tässäkin asiassa yhdistää voimansa ja vaatia parannuksia tietojärjestelmien kehittämiseen – se on potilaan parhaaksi.

Keskustelijat:

Kirsi Kvarnström

Työskennellyt noin 10 vuotta Kirkkonummen terveyskeskuksessa lääkekeskuksen hoitajana. Sitä ennen noin 10 vuotta Espoon keskustan apteekissa ja Suvelan sivuapteekissa. LHKA-erityispätevyys, proviisoriopinnot loppuvaiheessa. "Farmasian ammattilaisten osaamista tulisi hyödyntää paremmin: avoapteekkien ja sairaala-apteekkien voimavarat lääkitysturvallisuuden varmistajina tulee yhdistää sote-alueilla."

Marja Iso-Mustajärvi

Työskennellyt sairaala-apteekissa 20 vuotta eri tehtävissä. Aloitti apulaisproviisorina, eteni proviisoriksi ja johtavaksi proviisoriksi. Kahdeksan viime vuotta sairaala-apteekkarina. "Eri sektoreiden yhteistyössä voidaan kaikkien osaamista ja vahvuuksia hyödyntää potilaan ja asiakkaan parhaaksi."

Christel Monni
Työskennellyt nykyisessä apteekissaan Oulun keskussairaalan vieressä 8 vuotta. Sitä ennen apteekkarina Rantsilassa ja proviisorina Kiimingin apteekissa. Aiemmin työskennellyt 20 vuotta lääketeollisuudessa.
”Sairaalat voisivat purkaa terveydenhuollon paineita hyödyntämällä avoapteekkien resursseja.”