Toimiva koronarokote voi syntyä myös Suomessa

Suomen ei kannata jäädä odottamaan, että kansainväliset lääkejätit tuovat koronavirusrokotteen markkinoille. Silloin voi käydä niin, että rokotetta ei riitä kaikille tarvitseville, varoittaa akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta.

Maailmalla käydään nyt kovaa kisaa siitä, kuka saa koronavirusrokotteensa valmiiksi ensimmäisenä.

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta toteaa, että kisan voittajalla ei ole lopulta suurta merkitystä – tarve on niin valtava, että kysyntää riittää varmasti useiden valmistajien rokotteille.

– Suomen ei kannata jäädä tumput suorina odottamaan, että joku ulkopuolelta ratkaisee asian ja tuo rokotteen markkinoille. Kun on oikein paha kriisi, Suomi ei välttämättä ole jonossa ensimmäisenä saamassa näitä rokotteita, hän painottaa.

Ylä-Herttualan tutkimusryhmä ei tosiaan ole jäänyt seisomaan tumput suorina.

Yhdessä virologian professori Kalle Sakselan ja akatemiaprofessori Kari Alitalon ryhmien kanssa he ovat kehittäneet geeninsiirtoteknologiaan perustuvan rokotteen, joka on kesän lopulla valmis eläinkokeisiin.

– Meillä on Suomessa teknologia ja mahdollisuus kehittää rokote, joka riittää ainakin keskeisten riskiryhmien ja henkilöstöryhmien suojaamiseen, ehkä jopa koko kansalle, Ylä-Herttuala uskoo.

Jos rokote toimii hyvin eläinkokeissa, edessä on vielä laajemmat kliiniset tutkimukset ihmisillä, ennen kuin rokote voidaan hyväksyä käyttöön. Tätä varten tarvitaan myös lisää rahoitusta.

Seppo Ylä-Hertttuala ja hänen tutkimusryhmänsä ovat kehittäneet geeninsiirtoteknologiaan perustuvan koronarokotteen. KUVA: Raija Törrönen / Itä-Suomen yliopisto

Nopea teknologia vastaa myös mutaatioihin

Ylä-Herttualan ja kumppaneiden kehittämä rokote perustuu piikkiproteiiniin, jonka avulla koronavirus tunkeutuu ihmisen soluihin. Piikkiproteiinia koodaava dna-pätkä on nyt lisätty heidän aiemmin kehittämiinsä geeninsiirtolääkkeisiin.

Kun rokotetta suihkutetaan nenään, geeni siirtyy ylähengitysteiden pintasoluihin. Solut ilmentävät piikkiproteiinia noin viikon ajan, ja elimistö alkaa kehittää sitä vastaan immuunivastetta.

Jos virukseen tulisi mutaatio, joka heikentäisi nyt kehitteillä olevien rokotteiden tehoa, uuden mutaation kloonaaminen kestäisi Ylä-Herttualan mukaan muutaman päivän ja tuotanto muutaman viikon.

– Teknologia on hyvin nopea, koska kloonaamme vain uuden proteiinin valmiisiin geenilääkepohjiin. Tämä eroaa oleellisesti perinteisestä rokotetuotannosta, jossa viruksia viljellään esimerkiksi kananmunissa, hän kuvailee.

Tampere kehittää vaihtoehtoa

Aivan toisenlainen lähestymistapa on Tampereen yliopiston rokotehankkeessa, jota luotsaavat Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet, laboratorion johtaja Vesna Blazevic sekä apulaisprofessori Vesa Hytönen.

Tamperelaiset kehittävät koronarokotetta viruksen kaltaisten partikkelien avulla. Tavoitteena on rakentaa viruksen ulkokuori, jonka sisällä ei ole lainkaan perimäainesta. Vastaavaa teknologiaa käytetään kohdunkaulan syöpää torjuvissa HPV-rokotteissa.

Jos kaikki sujuu hyvin, rokote on valmis eläinkokeisiin ensi vuoden alussa.

– Tämä on työläämpää ja hitaampaa kuin Ylä-Herttulan kuvaaman rokotteen kehittäminen. Uskomme kuitenkin, että rokotteen tuottama immuunivaste olisi parempi, Mika Rämet kertoo.

Rämet ryhmineen ei pahastuisi, vaikka muut kehitteillä olevat rokotteet osoittautuisivat niin hyviksi, että heidän kehittämäänsä rokotetta ei enää tarvittaisi. On kuitenkin mahdollista, että osa nyt lupaavilta näyttävistä rokotteista ei toimikaan käytännössä.

– Lisäksi ei ole mahdotonta, että johonkin rokotteeseen liittyy haittavaikutuksia. Silloin olisi hyvä, että tarjolla olisi muitakin vaihtoehtoja.

Nurkan taakse ei näe

Ideaalitilanne olisi, että käytössä olisi useampia toimivia koronarokotteita, jolloin niitä pystyttäisiin tuottamaan riittävästi kaikille tarvitseville. Yksi rokote voitaisiin kohdistaa riskiryhmille, toinen laajemmin väestölle.

– Jos haluamme laumasuojan covid-19-tautia vastaan, meidän pitäisi käytännössä rokottaa koko väestö. Kun tauti on lapsilla tyypillisesti hyvin lievä, heille kohdistetulla rokotteella ei saisi juuri olla haittavaikutuksia, Mika Rämet pohtii.

Julkisuudessa on esitetty, että rokotteita voitaisiin ottaa käyttöön pikaisella aikataululla, ilman laajoja kliinisiä tutkimuksia. Seppo Ylä-Herttuala kuitenkin näkee, että rokotteiden teho ja turvallisuus tulee testata viranomaisohjeiden mukaan.

– Ikinä ei voida tietää, luuraako nurkan takana jotain odottamatonta, hän kiteyttää.