Terveydenhuollon uudistus kiinni kuntien tulevaisuudessa

Työryhmä ehdottaa kolmea vaihtoehtoista mallia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen uudistamiseksi.

Tuleva hallitusohjelma ja seuraavan hallituksen päätökset kuntien tulevaisuudesta linjaavat, miten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta voidaan lähteä uudistamaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama, uudistusta pohtinut työryhmä ehdottaa tänään peruspalveluministeri Paula Risikolle (kok.) luovuttamassaan loppuraportissa kolmea vaihtoehtoista mallia erilaisiin kuntatulevaisuuksiin.

Kaikki mallit toteuttavat työryhmän asettamia tavoitelinjauksia yhdenvertaisuudesta, asiakaskeskeisyydestä, vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta sekä alan vetovoimaisuudesta, mutta vain yksi niistä täyttää kaikki työryhmän rakennelinjaukset. Kaikissa ehdotetuissa malleissa myös säädettäisiin kansallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta.

Ensimmäinen malleista olisi mahdollista toteuttaa ilman, että kuntakenttään tehtäisiin suuria muutoksia.  Tällöin sosiaali- ja terveydenhuolto järjestettäisiin kaksitasoisesti niin, että noin 20–50 suurta kuntaa tai kuntien muodostamaa aluetta vastaisi perustason palveluista ja erityistason palveluista vastaisi viisi erityisvastuualuetta.

Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan täytä työryhmän linjausta siitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto tulisi järjestää yhtenä kokonaisuutena, sillä erityispalvelut järjestettäisiin erillään.

Sama ongelma perus- ja erityistason palveluiden hajauttamisesta koskee myös toista ehdotusta, joka edellyttäisi jo merkittävää kuntamuutosta. Mallissa kuntia olisi noin 30–50. Kunnat vastaisivat yksin peruspalveluista ja osasta erityispalveluita, ja alueen kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Erityisvastuualueita olisi edellisen mallin mukaan viisi.

Kolmas malli olisi yksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa alle 20 kuntaa vastaisi perus- ja erityispalveluiden järjestämisestä.  Tämä malli täyttäisi kaikki työryhmän määrittelemät rakennelinjaukset.

Työryhmää johtanut sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki korosti luovutustilaisuudessa, että työryhmä on pohtinut uudistuksia ”puhtaasti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.”

Työryhmä esitti, että uudistuksen suunnan tulisi olla selvillä ensi vuoden loppuun mennessä ja että siirtymäaika uudistuksien toteuttamiseksi kestäisi joko vuoden 2016 tai 2020 loppuun. (IK)