Sydäntaudit tappavat eniten naisia
13.09.2013 11:44
Sydän- ja verisuonisairauksia on pidetty perinteisesti miesten sairauksina. Kuitenkin nykyään niihin kuolee Suomessa ja muualla Euroopassa enemmän naisia.
Sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuvuuden ja niihin liittyvän kuolleisuuden painopiste on siirtynyt työikäisistä miehistä vanhempiin ikäryhmiin, etenkin naisiin.
Tämän vahvistaa lääketieteen lisensiaatti Hanna-Riikka Lehdon väitöstutkimus, joka tarkastetaan huomenna Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.
Tutkimuksen mukaan ensimmäisen akuutin sepelvaltimotautikohtauksen ilmaantuvuus, kohtaustaajuus ja kohtaustappavuus sekä kuolleisuus sepelvaltimotautikohtaukseen ovat laskeneet alle 55-vuotiailla naisilla hitaammin kuin miehillä ja vanhemmilla naisilla.
Lehto käytti tutkimusaineistona muun muassa vuosina 1992–2007 tehtyä FINRISKI-tutkimusta sekä kahden kansallisen sydän- ja verisuonitautirekisterin tietoja vuoden 2010 loppuun asti.
Aineiston perusteella korkea sydän- ja verisuonisairausriski oli 25–54-vuotiailla naisilla melkein yhtä yleinen kuin miehillä. Korkean riskin taustalla olivat naisilla lihavuus ja diabetes.
Yleisin ensimmäinen sydänsairausdiagnoosi oli naisilla sydämen vajaatoiminta ja miehillä ei-tappava sepelvaltimotautikohtaus.
Lehdon mukaan sydän- ja verisuonisairauksien keskeisiin riskitekijöihin tulisikin kiinnittää entistä tehokkaammin huomiota myös nuorilla naisilla, joiden sydän- ja verisuonisairausriskiä on perinteisesti pidetty matalana.
ERJA ELO
Takaisin