Apteekkari
maanantai 25.11.2024

Sairaanhoitajat: Apteekin vastuu kasvaa, ja hyvä niin


SAMI REIVINEN 04.09.2015 11:22

Sairaanhoitajien ja apteekin yhteistyö tiivistyy, kun yhä useampi vanhus hoidetaan kotona tai hoiva- ja palvelukodeissa.

On rauhallinen aamupäivä Ikipihlaja Pappilanpuistossa Tampereella. Tehostetun palveluasumisen asukkaat ovat kerääntyneet oleskelutilaan katsomaan televisiota. Yksi rouvista on juuri lähdössä ulkoilemaan omaistensa kanssa, rollaattori apunaan.

Farmaseutti Lea Lamminmäki Tampereen Haka-apteekista on poikennut hoivakodille tuomaan laatikollisen asukkaille tilattuja lääkkeitä. Sairaanhoitaja Mervi Ikonen-Toivo ottaa hänet vastaan iloisesti hymyillen.

Yhteistyö apteekin kanssa sujuu hänen mukaansa erinomaisesti.

– Joustavuus on meidän työmme kannalta erityisen tärkeää. Saamme lääkkeitä, kun tarvitsemme, ja apteekista myös soitetaan, jos jokin resepti on päässyt umpeutumaan tai luvattua reseptiä ei ala kuulua, hän kertoo.

Tulevaisuudessa Pappilanpuiston sairaanhoitajat toivoisivat apteekilta vielä enemmän lääkkeisiin liittyvää neuvontaa ja koulutusta. Erityisesti he toivovat opastusta erilaisiin lääkemuotoihin, rinnakkaisvalmisteisiin ja lääkkeiden annosteluun, kun asukkaalla on esimerkiksi nielemisvaikeuksia.

Myös haitta- ja yhteisvaikutuksista kaivataan lisää tietoa.

Vastuu lääkityksen koordinoimisesta apteekeille

Apteekkarilehden Sairaanhoitajaliiton jäsenille tekemä kysely osoittaa, että sairaanhoitajat uskovat yleisesti yhteistyön apteekkien kanssa lisääntyvän ja syvenevän.

Kyselyyn vastasi noin 150 liiton jäsentä. Vastanneiden mukaan apteekin neuvontarooli korostuu ja farmasian ammattilaiset ottavat entistä kokonaisvaltaisemmin vastuuta asiakkaiden lääkityksestä.

Sairaanhoitajat kertovat ottavansa mielellään vastaan apteekkilaisten tarjoamaa lääketietoa ja -osaamista oman työnsä tueksi.

Neuvonnan tarpeen nähdään vain kasvavan tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy ja yhä useampi vanhus hoidetaan kotona tai hoiva- ja palvelukodeissa.

– Apteekki tulee jatkossa toimimaan yhä enemmän lääkehoidon asiantuntijana ja asiakkaan lääkehoidon kokonaisuutta koordinoivana tahona. Hoitoa ja hoivaa tarjoavat yksiköt tulevat lisääntyvässä määrin tarvitsemaan apteekin asiantuntemusta lääkehoidon turvaamisessa ja ajantasaisen tiedon tarjoamisessa, yksi vastaajista ennusti.

Sairaanhoitajat Solina Petäjistö ja Mervi Ikonen-Toivo Ikipihlaja Pappilanpuiston hoivakodissa.

Apteekin Terveyspiste kiinnostaa, LHKA:ta pidetään hyödyllisenä

Sairaanhoitajat näkevät, että apteekit voivat täydentää julkista perusterveydenhuoltoa, joka painii resurssiongelmien kanssa.

Lähes puolet vastaajista olisi itse valmis työskentelemään Apteekin Terveyspisteessä, jossa sairaanhoitaja hoitaa pikkuvaivoja, opastaa terveyden edistämisessä ja tukee asiakkaiden omahoidon toteutumista.

– Apteekin rooli luultavasti kasvaa, kun terveyskeskukset ovat ylikuormittuneita eikä aikoja saa. Luulen, että ihmiset käyttävät mielellään apteekin palveluita pikku asioissa, jos joutuisivat muuten odottamaan pitkiä aikoja saadakseen ajan terveyskeskukseen, eräskin vastaaja pohdiskeli.

Valtaosa vastaajista kertoi olevansa apteekkien kanssa tekemisissä vähintään viikoittain.

Vastaajat kokivat apteekin ammattitaitoiseksi, asiantuntevaksi ja luotettavaksi yhteistyökumppaniksi. Ylivoimainen enemmistö antoi apteekkien palvelulle hyvän tai erinomaisen arvosanan.

Apteekkien tarjoamista lisäpalveluista hyödyllisimmiksi nähtiin asiakkaan kokonaislääkitystä arvioivat palvelut, kuten Lääkehoidon kokonaisarviointi LHKA.

Hyödyllisiksi nähtiin myös terveydenhuollon yksiköiden lääkehuoltoa tukevat palvelut, asiakkaan inhalaatiohoidon tarkistus sekä lääkkeiden koneellinen annosjakelu.

Vastaajat toivoivat lisätietoa erityisesti asiakkaan kokonaislääkitystä arvioivista palveluista ja terveydenhuollon yksiköiden lääkehuoltoa tukevista palveluista.

Yhteiskunta hyötyy, mutta kuka maksaa laskun?

Tampereen Haka-apteekin apteekkari Marjo Pekkala rohkaisee apteekkeja tuomaan asiantuntemustaan esille nykyistä enemmän.

– Apteekeilla olisi mahdollisuus ottaa vahvempi rooli rationaalisen lääkehoidon toteuttamisessa, kun se on huomioitu myös hallitusohjelmassa, hän toteaa.

Pekkala ja farmaseutti Lea Lamminmäki uskovat, että apteekkien ja muun terveydenhuollon tiiviimmästä yhteistyöstä on hyötyä paitsi asiakkaille, myös koko yhteiskunnalle.

Kokonaisvaltaisempi hoito ja varhainen puuttuminen lääkehoidon ongelmiin voivat säästää kustannuksia tulevaisuudessa.

Lea Lamminmäki on itse saanut LHKA-koulutuksen ja toteuttanut lääkehoidon kokonaisarviointeja ikääntyneille. Hänen mukaansa lääkehoitojen syvällisempi tarkastelu tuo myös omaan työhön mielekkyyttä.

– LHKA-koulutuksen ansiosta olen oppinut näkemään aiempaa paremmin, mitkä ovat niitä oleellisia asioita asiakkaan lääkehoidossa, joihin kannattaa tarttua. Sairaanhoitajilla ja lääkäreillä ei välttämättä ole aikaa lääkityksen yksityiskohtaiseen läpikäyntiin, hän pohtii.

Lääkehoidon kokonaisarviointia ei kuitenkaan kannata tehdä kaikille ikääntyneille. Ensin tulee yhdessä lääkärin ja hoitajien kanssa valita ne henkilöt, jotka hyötyvät palvelusta eniten.

– Apteekin lisäpalveluille tulisi löytää myös maksaja. Ikääntyneillä itsellään on harvoin palveluun varaa, Marjo Pekkala huomauttaa.

Hanke voi tuoda farmasistit hoivakoteihin

Hoivakotifarmasia ry suunnittelee projektia, jossa apteekin tai yrityksen farmasisti vierailisi vanhusten hoivakodeissa kerran viikossa, kuuden viikon ajan. Hän kävisi yhdessä hoivakodin henkilökunnan kanssa läpi muun muassa lääkehoitosuunnitelman, lääkkeiden jakoon liittyviä asioita sekä riskilääkkeitä.

Jos rahoitus järjestyy, hankkeen on tarkoitus toteutua ensi vuonna.

Tampereen Haka-apteekki ja Ikipihlaja Pappilanpuisto lähtisivät mielellään hankkeeseen mukaan.

– Meillä olisi ehdottomasti tarvetta palvelulle, jossa saisimme apteekista lisää tietoa ja ymmärrystä lääkkeistä. Sitä ei voi koskaan olla liikaa, sairaanhoitaja Solina Petäjistö korostaa.

Pappilanpuiston sairaanhoitajat ovat yhtä mieltä siitä, että apteekin ja hoivakodin yhteistyön tiivistyminen on mahdollisuus, ei uhka.

Kukaan heistä ei koe, että apteekki astuisi tässä terveydenhuollon ammattilaisten ”varpaille”.

Samaa mieltä näyttää olevan enemmistö Apteekkarilehden kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista.

– Uskon yhteistyön korostuvan entisestään. Hoidamme samoja potilaita ja asiakkaita, joten toivoisin laajempaa yhteistyötä arkipäivän työssä, yksi vastaajista kiteyttää.

Takaisin

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.