Rokotusoikeuden laajentaminen apteekkeihin junnaa

Kausi-influenssan rokotuskattavuus on Suomessa reilusti alle tavoitteiden. Ehdotus apteekkirokotuksista ei sen saamasta kannatuksesta huolimatta etene.

Vuosittain influenssaan sairastuu arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista. Rokotuskattavuuden nostamiseksi apteekkitoiminnan kehittämistä pohtinut työryhmä ehdotti tammikuussa, että apteekit voisivat antaa kausi-influenssarokotuksia.

Silloinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) näytti ehdotukselle vihreää valoa. Rädyn mukaan kausi-influenssarokote voitaisiin luovuttaa apteekista ilman erillistä reseptiä, jos rokote pistetään välittömästi apteekin tiloissa.

Toistaiseksi asia ei ole edennyt. Apteekkariliitto pitää asian edistämistä tärkeänä ja näkee apteekkien roolin merkittävänä kausi-influenssan rokotuskattavuuden lisäämisessä.

– Rokotusten antaminen apteekeissa vaatisi Suomessa sekä lainsäädäntömuutoksia että henkilöstön lisäkoulutusta, kertoo asiantuntijaproviisori Saija Leikola Apteekkariliitosta.

Suomessa rokotustoiminta tapahtuu aina lääkärin valvonnan alaisuudessa. Influenssarokotusten antaminen onnistuu kuitenkin niissä apteekeissa, joiden tiloissa toimii sairaanhoitajan pitämä vastaanotto.

Esimerkiksi Apteekin Terveyspisteitä on tällä hetkellä yhdeksän. Influenssarokotusten ottaminen on ollut niissä suosittu palvelu.

Monissa länsimaissa apteekki rokottaa jo

Kansainvälisesti apteekeilla on paljon kokemusta rokottamisesta. Farmaseuttinen henkilökunta rokottaa ainakin Irlannissa, Portugalissa, Isossa-Britanniassa, USA:ssa sekä tietyissä Kanadan provinsseissa.

Lisäksi apteekkirokotuksista on meneillään kokeiluhankkeita esimerkiksi Australiassa ja Sveitsissä. Tänä syksynä Zürichin kantonissa käynnistyi kokeilu, jossa erityiskoulutettu farmaseuttinen henkilökunta saa antaa rokotuksia influenssan lisäksi puutiaisaivokuumeeseen sekä A- ja B-hepatiittiin.

Sen sijaan Ranskassa lakialoite apteekkien rokotusoikeudesta kaatui.

– Aloite kaatui isolta osalta lääkäreiden vastustukseen. Lääkäreiden mielestä farmasian ammattilaisilla ei ollut riittävää osaamista tai koulutusta toteuttaa rokotuksia, vaikka luonnollisesti koulutuksesta olisi ennen rokotusten aloittamista huolehdittu, Leikola kertoo.

Ranska odotti uudistukselta huomattavia taloudellisia säästöjä. Nykyisin rokotuksen saaminen vaatii kaksi sairausvakuutuksen korvaamaa lääkärikäyntiä, joiden yhteishinta on vähintään 46 euroa. Apteekkirokotuksen hinnaksi kaavailtiin kymmentä euroa.

Rokotuskattavuus reilusti alle tavoitteiden

Kausi-influenssarokotusten suosio on ollut nousussa pandemiarokotteen aiheuttaman pitkän notkahduksen jälkeen. Rokotuskattavuus on silti edelleen reilusti alle tavoitteiden.

Valtakunnalliseen rokotusrekisteriin raportoitujen tietojen perusteella esimerkiksi 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista 37 % otti influenssarokotuksen kaudella 2014–2015. EU:n ja WHO:n tavoite rokotuskattavuudeksi on tällä ikäryhmällä 75 prosenttia.

Riskiryhmään kuuluvat myös alle 3-vuotiaat lapset. Rokotusrekisterin mukaan alle 3-vuotiaista suomalaislapsista vain 16 prosenttia sai influenssarokotteen viime kaudella.

Suomessa ainakin osa apteekeista on kiinnostunut antamaan influenssarokotuksia iäkkäille sekä riskiryhmiin kuuluville aikuisille.

Intoa saattaa vähentää se, että nykyään yhä useampi suomalainen saa rokotuksen maksutta julkisesta terveydenhuollosta.

– Käytännössä lähes kaikkien lähipiirissä on joku riskiryhmään kuuluva, esimerkiksi iäkäs henkilö, Leikola huomauttaa.