Puolet apteekeista valmistaa lääkkeitä edelleen käsityönä

Apteekkariliiton mielestä taito on syytä säilyttää riittävän monessa apteekissa jo pelkästään kriisivalmiuden vuoksi.

Noin puolet Suomen apteekeista valmistaa lääkkeitä yhä käsityönä. Apteekit valmistavat lääkkeitä etenkin silloin, kun potilas on saanut lääkäriltä reseptin ex tempore -valmisteeseen.

– Apteekin velvollisuus on hankkia asiakkaalle hänen tarvitsemansa lääkkeet, myös lääkärin määräämät ex tempore -valmisteet. Tähän on kaksi vaihtoehtoa: apteekin on valmistettava ne itse tai tilattava sopimusvalmistusapteekista, kertoo asiantuntijaproviisori Sanna Siissalo Apteekkariliitosta.

Ex tempore -valmisteita määrätään erityistilanteissa, eikä niille löydy korvaavia teollisia valmisteita. Kyse on esimerkiksi itse valmistettavista säilytysaineettomista lääkevoiteista sekä erityisryhmien tarvitsemista lääkemuodoista ja -vahvuuksista.

Useimmille apteekeille ei ole järkevää eikä kannattavaa ylläpitää omia valmistustiloja. Käsityö tulee myös kalliiksi, koska lääkkeet tehdään potilaskohtaisesti ja pieninä annoksina.

Kun yhä useampi apteekki on supistanut lääkevalmistustilojaan ja muuttanut ne esimerkiksi sairaanhoitajan työhuoneeksi, sopimusvalmistuksen suosio on kasvanut.

Apteekkariliiton ja viranomaisten tavoitteena on, että pienimuotoista lääkkeenvalmistusta ylläpidettäisiin apteekeissa ympäri maan poikkeustilanteita varten.

Suomessa vain kolme sopimusvalmistajaa

Useissa apteekeissa tehdään muun muassa yksinkertaisia voiteita, kapseleista ja liuoksia, mutta erityisosaamista ja laitteita vaativa työ, kuten tablettien valmistus, on nyt keskitetty kolmeen Suomessa toimivaan sopimusvalmistusapteekkiin.

Sopimusvalmistajista Yliopiston Apteekki on volyymiltaan omassa ylivoimaisessa mittaluokassaan – vuonna 2014 se valmisti yli 600 000 myyntipakkausta.

Yksityisistä apteekeista Merikarvian apteekki on erikoistunut nestemäisiin valmisteisiin ja Töysän apteekki tabletteihin.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Töysän apteekki tekee sopimusvalmistuksena esimerkiksi päänsärkypulveria, aikuisten yskänlääkettä, hampaiden juurihoitojen yhteydessä käytettäviä duotippoja sekä tavallista vahvempia melatoniini- ja foolihappotabletteja.

Vahvasta foolihappovalmisteesta hyötyvät erityisesti metotreksaatin käyttäjät, jotka tarvitsevat normaalia suuremman foolihappolisän lääkkeen oton yhteydessä.

– Kysyntää erilaisille valmisteille, erityisesti tableteille, on viime vuosina ollut paljon, kertoo apteekkari Elina Järvenpää Töysän apteekista.

Järvenpää aloitti Töysän apteekin apteekkarina vuonna 2010. Seitsemän vuoden aikana hän on laajentanut sopimusvalmistusta. Tällä hetkellä valmistus työllistää täysipäiväisesti 6 työntekijää.

– Keväällä rekrytoimme valmistukseen erityisesti tuotekehitykseen perehtyneitä henkilöitä, Järvenpää sanoo.

Sopimusvalmistuksen osuus Töysän apteekin liikevaihdosta oli viime vuonna noin 35 prosenttia.

Raaka-aineet suomalaisista tukuista

Raaka-aineet Töysän apteekkiin tilataan pääasiassa suomalaisista tukuista, koska ne ovat luotettavia toimijoita. Joitakin erikoistuotteita tilataan muualta Euroopasta, mutta sen ulkopuolelta tavaraa ei hankita turvallisuussyistä.

Saapuville raaka-aineille tehdään aineen tunnistamiseksi testejä esimerkiksi mittaamalla aineiden pH:ta ja sulamispistettä.

Valmiista tuotteista testataan esimerkiksi vaikuttavien lääkeaineiden pitoisuudet HPLC-menetelmällä. Tableteista tarkastetaan lisäksi niiden paino, lujuus ja hajoamisaika.

Apteekkari Elina Järvenpää kertoo, että uusien valmisteiden tuotantoon ottamista harkitaan Töysässä tarkasti.

– Parhaillaan apteekissa on selvityksen alla tuote, jonka valmistusta varten pitäisi rakentaa oma huone.

Lääkkeiden valmistus puhdastilassa tuo omat haasteensa, esimerkiksi samassa tilassa ei voi valmistaa mitä tahansa tuotteita, ettei tila kontaminoidu.

Apteekkariliitto: Valmistustaito tulee säilyttää

Apteekkien lääkevalmistusta koskevaa lainsäädäntöä on pyritty uudistamaan jo vuosien ajan.

Apteekkariliiton mukaan lääkevalmistustaitoa on syytä pitää yllä useissa apteekeissa, mutta sitä olisi järkevä keskittää valmistemuotokohtaisesti ja työn pitäisi olla paremmin korvattua.

Nyt valmistuksesta perittävä lääketaksan mukainen hinta ei yleensä kata edes valmistuksesta syntyneitä välittömiä kustannuksia.

Liiton mielestä valmistustaidon säilymiseksi parasta olisi, jos Suomessa olisi useita sopimusvalmistusyksiköitä, jotka keskittyisivät valmistemuotokohtaisesti.

Kriisivalmius punnittiin sikainfluenssan aikana

Apteekkariliitto kannattaa sitä, että lääkevalmistukseen tulisi jatkossa saada lupa Fimealta.

Lupamenettelyllä varmistettaisiin, että viranomaiset tietäisivät, missä apteekeissa on mahdollisuus valmistaa liuoksia, voiteta, pulvereita tai tabletteja.

Tiedolla on merkitystä esimerkiksi valtakunnalliselle kriisivalmiudelle, jos ulkomaalaiset lääkekuljetukset Suomeen katkeavat.

Myös viranomaisten tavoitteena on, että pienimuotoista lääkkeenvalmistusta ylläpidettäisiin apteekeissa ympäri maan poikkeustilanteita varten.

Laajan poikkeustilanteen aiheutti viimeksi sikainfluenssaepidemia vuonna 2009.

– Taudin hoitoon tarkoitettua Tamifluta ei ollut saatavilla pikkulapsille tarkoitettuna oraalisuspensiona, joten Fimean ohjeistamana apteekeissa liuotettiin sellaista Tamiflu-kapseleista, kertoo Sanna Siissalo.

Lähtökohdat apteekkien lääkkeenvalmistukselle ovat Suomessa hyvät. Jokainen laillistettu farmaseutti ja proviisori saa farmasian opinnoissa lääkkeenvalmistuksen perustaidot.

Apteekeista on kuitenkin tullut Apteekkariliittoon viestiä, että vastavalmistuneiden osaaminen on selvästi vähentynyt.