Pneumokokin vastustuskyky on lisääntynyt jyrkästi

Pneumokokkibakteerin vastustuskyky  antibiooteille on noussut rajusti 2000-luvulla, osoittaa Helsingin yliopistossa valmistunut väitöstutkimus. Erityisen huonosti lääkkeet purevat pikkulasten infektioihin.

Pneumokokki on yksi yleisimmistä bakteereista Suomessa. Se aiheuttaa  korvatulehduksia, keuhkotulehduksia ja vakavia yleisinfektioita. Eniten pneumokokki-infektioita on pienillä lapsilla ja vanhuksilla.

ELL Merja Rantalan väitöstutkimuksen mukaan vakavia infektioita aiheuttavien pneumokokkien vastustuskyky antibiooteille lisääntyi 2002-2006 huomattavasti. Vuonna 2006 jo lähes 30 prosenttia kannoista oli resistenttejä erytromysiinille, kun vuonna 2002 ei-herkkiä kantoja oli noin viidennes.

Penisilliinille ei-herkkien kantojen osuus nousi noin 10:stä 16 prosenttiin, ja korkea-asteista penisilliiniresistenssiä havaittiin lähes 4 prosentilla kannoista. Tetrasykliineille resistenttien kantojen osuus pysyi 10 prosentin tuntumassa, ja moniresistenttien kantojen osuus oli 5 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan bakteerilla on nyt vastustuskykyä myös uudentyyppiselle antibiootille, telitromysiinille. Kaikki telitromysiiniresistentit kannat olivat resistenttejä myös muille makrolidiantibiooteille.

Tutkimuksessa korkein makrolidiresistenssi havaittiin pneumokokeissa, jotka olivat peräisin 0-2-vuotiailta lapsilta. Vuonna 2006 pikkulasten pneumokokki-infektioista jo lähes puolet oli resistenttejä erytromysiinille.

Antibioottien käyttöön harkintaa

Tulosten perusteella makrolidiantibiootteja ei tulisi käyttää ensisijaisesti pneumokokki-infektioiden lääkinnässä. Jos niitä kuitenkin käytetään, tulisi bakteerille tehdä lääkeherkkyysmääritys. On myös tärkeää seurata potilaan paranemista huolellisesti, koska jos lääke ei tehoa, infektio voi kehittyä vakavammaksi.

Penisilliiniä ja sen johdoksia voidaan edelleen käyttää tavallisten pneumokokki-infektioiden lääkinnässä. Lääkkeen annosteluun tulee kuitenkin kiinnittää huomiota: sitä pitää antaa enemmän ja/tai tiheämmin välein.

Tutkimus perustui kahteen aineistoon, joissa tutkittiin lähes 4 600 pneumokokkikantaa vuosilta 2002-2006. Tutkimus tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella yhteistyössä  FiRe-verkoston kanssa (Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance).

ELL Merja Rantalan väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina. (VE)