”Oli kuin Fimea olisi tullut ulos kaapista”

Fimean eilen järjestämään apteekkilupia koskevaan keskustelutilaisuuteen osallistuneet apteekkarit ja proviisorit pitivät elettä hienona osoituksena uudenlaisesta avoimuudesta, jota erityisesti apteekkilupiin liittyen on kaivattu.

Tilaisuuteen saapuneet noin nelisenkymmentä osallistujaa saivat itsekin kokeilla, kuinka vaikeaa on löytää apteekkiluvan hakijajoukosta se paras ja sopivin.

Osallistujat saivat eteensä kahden apteekkihaun niin sanotun yhteenvetotaulukon, josta henkilö- ja muut tunnistamisen mahdollistavat tiedot oli otettu pois. Hyvistä hakijoista oli esitettävä – kuten oikeitakin apteekkilupia myönnettäessä – vain yhtä parasta apteekkiluvan saajaksi.

- Hyvin tämä osoitti sen, kuinka vaikeaa päätöksen teko on, proviisori Minna Tiittanen Helsingin Etelä-Kaarelan apteekista totesi.

Tiittanen ei ole vielä hakenut omaa apteekkia, toisin kuin kollegansa Maarit Hannu Vantaan Myyrmannin apteekista ja Minna Loukusa Porvoon Uudesta apteekista. Kaikki kolme odottivat, josko Fimealta olisi tullut tietoa siitä, mitä ansioita virkamiehet apteekkilupia myöntäessään nykyisin painottavat.

Suoraa vastausta tähän ei tilaisuudessa annettu, eikä sitä voidakaan antaa, osoitti Fimean lakimies Maarit Mikkonen. Mikkonen esitteli useita alueellisten hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja parin viime vuosikymmenen ajalta. Mitään selvää linjaa siitä, kuinka paljon apteekkikokemusta tai toisaalta muuta kokemusta ja täydennyskoulutusta hakijalla pitää olla, ei esimerkeistä selvinnyt.

- On kuitenkin hienoa, että uusi Fimea järjesti tällaisen tilaisuuden. On kuin Fimea olisi tullut ulos kaapista, proviisori Loukusa naurahti.

- Täysin avoimeksi prosessia ei voidakaan muuttaa, viranomaiselle kuuluu harkintavalta, Pohjan apteekin apteekkari Sinikka Kesseli-Pulkkinen muistutti.

Ehdotuksia, kiitos!

 Fimean edustajat Eija Pelkonen, Eeva Leinonen, Sami Paaskoski ja Maarit Mikkonen pyysivät osallistujilta myös konkreettisia ehdotuksia siitä, miten apteekkilupaprosessia saataisiin läpinäkyvämmäksi ja miten sitä voitaisiin kehittää.

Useat osallistujat esittivät, että luvan myöntöpäätöksen avaaminen eli sen kertominen, miksi lupa myönnettiin juuri kyseiselle hakijalle, auttaisi muita hakijoita hyväksymään päätöksen ja ehkä harkitsemaan mahdollista valitusta kahteen kertaan. Samoin toivottiin, että hakijat saisivat tietoa, mikäli luvan myöntämisprosessi jostain syystä viivästyy.

Monet toivoivat myös, että paperirumbaa pienennettäisiin sillä, että vain valittu joutuisi toimittamaan tiedot esimerkiksi siitä, ettei ole holhouksen alaisena.

- Toive on ymmärrettävä, mutta esimerkiksi juuri vaatimus omavaltaisuudesta on yksi luvan perusedellytyksistä, eli sitä emme voi muuttaa, johtaja Eija Pelkonen totesi.

- Laillistamistodistusta ei Valviran ylläpitämän Terhikki-tietokannan nettiin avaamisen jälkeen enää tarvitse kuitenkaan toimittaa, lohdutti yliproviisori Sami Paaskoski.

Lisäksi toivottiin myös yhteenvetotaulukon avaamista: nyt lähes kaikilla hakijoilla on ”johtajakokemusta”, mutta millaista ja minkälaisen joukon johtamisesta?

Myös laadullisten mittareiden tuomista lupaprosessiin toivottiin. Apteekkilupien valvontalautakunnassa Valviran edustajana toimiva Valviran lupa-asioiden johtaja Jussi Holmalahti esitti, että hakijat joutuisivat laatimaan hakemansa apteekin alueen lääkehuoltosuunnitelman vähän niin kuin yritykset joutuvat laatimaan liiketoimintasuunnitelmia.

- Näin hakija joutuisi perehtymään hakemansa apteekin tilanteeseen ja toimintaympäristöön, Holmalahti visioi.

Holmalahti muistutti yhdessä fimealaisten kanssa, että apteekkilaisilla on juuri nyt mahdollisuus vaikuttaa apteekkialan tulevaan lainsäädäntöön, kun lääkelakia ja lakia apteekkimaksusta ollaan uudistamassa. Lausunnot sosiaali- ja terveysministeriön luonnokseen hallituksen esitykseksi pitää antaa 12. huhtikuuta mennessä. (IK)