Muuntokoulutus työllisti farmaseutteja pohjoisessa

Farmaseuttien muuntokoulutus tarjosi työtä kotiseudulta ja helpotti apteekkien työvoimapulaa Pohjois-Suomessa. Tätä kaivataan muuallakin maassa. 

Lähes 30 farmaseuttia valmistui Oulussa järjestetystä muuntokoulutuksesta kaksi vuotta sitten. Esimerkiksi Siikajoen ja Pellon apteekkeihin löytyi uudet, innokkaat työntekijät.

– Koulutus oli itselleni oikea onnenpotku ja niin oli tämä työpaikkakin, sanoo Siikajoen apteekin farmaseutti Kaisa Heikkinen, 42.

Lumijoella Pohjois-Pohjanmaalla asuva Heikkinen sai vakituisen työpaikan naapuripitäjästä, kun apteekkari Jukka Syrjälä tarvitsi uuden työntekijän eläkkeelle lähteneen tilalle.

Syrjälä palkkasi toissenkin muuntokoulutetun farmaseutin. Hän kehuu työntekijöitään fiksuiksi ja ammattitaitoisiksi. Koulutus on antanut ammattiin hyvät valmiudet, ja asiakaspalvelutaidot ovat kehittyneet käytännön työssä.

– Meille tämä on ollut erittäin hyvä ratkaisu. Jo harjoittelun aikana ajattelin, että jos paikkoja tulee auki, otan heidät töihin, Syrjälä sanoo.

Tavoite saavutettiin kohtalaisesti

Muuntokoulutus alkoi keväällä 2015, ja tavoitteena oli helpottaa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin farmaseuttipulaa.

Oulun ja Helsingin yhteiseen yliopisto-ohjelmaan valittiin 41 opiskelijaa, joista 21 valmistui marraskuussa 2017 päättyneen projektin aikana ja 7 seuraavana vuonna.

Yliopistot eivät ole seuranneet opiskelijoiden vaiheita, joten valmistuneiden työllistymisestä ei ole tarkkaa tietoa.

– Käsittääkseni he ovat melko hyvin tänne Pohjolan alueelle työllistyneet. Farmaseuttivajetta on koulutuksella pystytty helpottamaan kohtalaisesti, arvioi Pohjolan apteekkariyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Kananen.

Apteekkariliiton tuoreen kyselyn mukaan työvoimapula on kuitenkin taas pahenemassa. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla joka toisella apteekilla on ollut 12 viime kuukauden aikana vaikeuksia farmaseuttien rekrytoinnissa. Lapissa luku on peräti 74 prosenttia.

– Kyllä tällaiselle koulutukselle olisi taas tilausta. Suuria ikäluokkia on jäämässä eläkkeelle, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä, Kananen sanoo.

Tarvetta olisi muuallakin 

Kyselyn mukaan pahin tilanne on Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Myös Uudenmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen apteekeista yli puolet on kärsinyt työvoimapulasta.

Kananen kertoo keskustelleensa aiheesta muiden alueyhdistysten puheenjohtajien kanssa ja suosittelee muuntokoulutusta muuallekin Suomeen.

– Tämä oli toimiva ratkaisu. Saimme liki 30 farmaseuttia työmarkkinoille. Toki meidän täytyy kehittää omaakin vetovoimaa ja saada apteekkityöhön lisää imua.

Parannettavaa voi olla Kanasen mukaan myös opiskelijavalinnoissa. Opiskelijoista lähes kolmannes keskeytti tai ei saanut opintojaan päätökseen. Projektin loppuvaiheita koordinoinut opettaja Susanna Puusniekka Helsingin yliopistosta arvelee, että osa korkeakoulutetuista kurssilaisista saattoi työllistyä hankeen aikana alkuperäiselle alalleen.

Apteekkari Jukka Syrjälä sai muuntokoulutuksesta kasi uutta työntekijää.

Työvoimapula on Kanasen mukaan usein tilapäistä ja paikkakuntakohtaista. Syrjäisille seuduille on vaikeampi löytää työntekijöitä kuin kaupunkeihin.

– Ihmiset lähtevät helpommin hieman sivummalle, jos he ovat kotoisin siltä seudulta tai paikkakunnalle on muita sidoksia, Kananen sanoo.

Paluumuuttajana kotiseudulle

Yksi paluumuuttajista on Ida Tuomas, 28, joka sai harjoittelujakson jälkeen työpaikan Tornionjokilaaksosta Pellon apteekista.

– Kun Oulun seudulla ei riittänyt harjoittelupaikkoja kaikille, hakeuduin kotipaikkakunnalle. Mukavan työyhteisön vuoksi tänne oli helppo jäädä, hän kertoo.

Apteekkari Marko Huotari on myös tyytyväinen. Apteekki ei varsinaisesti hakenut työntekijää, mutta Huotari päätti palkata Tuomaksen tulevia tarpeita ennakoiden.

– Sittemmin tilanne muuttui ja työvoimalle tulikin tarvetta. Meille tämä oli oikein hyvä ratkaisu, sillä saimme erinomaisen työntekijän, hän sanoo.

Terveydenhoitajaksi valmistunut Tuomas työskenteli aiemmin sairaanhoitajana Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Sekin oli hänestä antoisaa ja mielenkiintoista, vaikka kiire sai välillä tuntemaan riittämättömyyttä.

– Tässä työssä on enemmän aikaa asiakkaan kohtaamiseen. Kun asiakas on tyytyväinen, työstä saa onnistumisen kokemuksia. Olen iloinen, että minulle avautui mahdollisuus opiskella uutta alaa, jolla voi hyödyntää aiempaakin osaamista.

Korkeakoulututkinto jo takana

Lähes kaikilla muuntokoulutukseen valituilla oli ennestään ylempi korkeakoulututkinto. Kaisa Heikkinen on taustaltaan biokemisti. Ennen uusia opintoja hän oli tehnyt lyhyitä työpätkiä ja hoitanut useita vuosia lapsiaan.

– Biokemian alan työpaikat ovat valuneet Etelä-Suomeen. Työllistyäkseen olisi luultavasti pitänyt vaihtaa paikkakuntaa. Tällä alalla on enemmän työmahdollisuuksia lähempänä kotiseutua, Heikkinen sanoo.

Myös hän on tyytyväinen uuteen ammattiinsa.

– Oli hienoa, että koulutus tuli tänne pohjoiseen. Sekä se että tämä työpaikka sattuivat itselleni todella hyvään saumaan. Paremmin ei olisi voinut käydä.

Kaikkiaan Oulussa on järjestetty kolme farmaseuttien muuntokoulutusta, joista edellinen päättyi jo vuonna 2006. Oulun yliopiston mukaan uutta koulutusta ei toistaiseksi ole suunnitteilla.

Viimeksi kustannuksista vastasivat suurelta osin valtio ja EU. Lisäksi hanketta rahoittivat Oulun ja Helsingin yliopistot, Oulun kaupunki, lääkeyritys Verman, Apteekkariliitto, Apteekkien työnantajaliitto ja Pohjolan Apteekkariyhdistys.

Fakta: työvoimapula pahenee

• Apteekeista yli puolet (53 %) on kärsinyt työvoimapulasta 12 viime kuukauden aikana.
• Kolmasosan (34 %) mukaan tilanne on alkuvuonna pahentunut.
• Päijät-Hämeessä lähes jokaisella (94 %) apteekilla on ollut rekrytointiongelmia.
• Farmaseuteista on erityisesti pulaa kesäisin.

Apteekkariliitto kartoitti apteekkien työvoimatilannetta kesä-heinäkuun vaihteessa. Kyselyyn vastasi 486 apteekkia eli 80 prosenttia jäsenistä.