Mitä Oriolan jakelukriisi opetti?

Oriolan lääkejakeluongelmat yllättivät lääkealan toimijat syyskuun alussa. Viikkoja jatkunut poikkeustilanne olisi aiheuttanut vähemmän vahinkoa, jos Oriola olisi varautunut riskeihin ja tiedottanut muutoksista paremmin.

Oriolan jakelukriisi, yhdeksäs viikko. Pahin kriisi on takana ja useimpiin yksityisiin apteekkeihin saadaan tukusta tavaraa lähes päivittäin. Tilanne ei silti ole normaalitasolla.

– Oriola on parantanut toimitusvarmuutta, mutta apteekit joutuvat tekemään edelleen hätätilauksia jopa normaalirepertuaariin kuuluvista tuotteista, kertoo Apteekkariliton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler marraskuun alussa.

Apteekkien kannalta suurimmat ongelmat ovat varastonhallinnassa ja laskutuksessa. Farmaseuttinen henkilökunta käyttää valtavasti työtunteja laskujen selvittelyyn. Oriolan laskut ja toimituslistat eivät vastaa sitä, mitä apteekkeihin on toimitettu.

Tilanne on sama HUS-Apteekissa, joka on Suomen suurimpana sairaala-apteekkina Oriolan suurin asiakas.

Oriola ei tule saamaan apteekeilta rahojaan niin kauan, kun laskutuksessa on virheitä. Lääketukkurilla on pelkästään HUS-Apteekilta saamatta miljoonia euroja, noin 10 prosenttia koko vuoden Oriolan laskuista.

– Selvittelyä on paljon, toivottavasti laskutus saadaan kuntoon tämän vuoden loppuun mennessä, kertoo toimialajohtaja, HUS-Apteekin apteekkari Kerstin Carlsson.

Eläinlääkäripuolella tilanne on paljon synkempi kuin apteekeissa. Lääkkeitä ja hoitotarvikkeita ei saada edelleenkään normaalisti. Toisaalta Oriola toimittaa tuotteita pyytämättäkin.

– Hämmentävintä on, että eläinlääkärit, jotka eivät ole tilanneet vuosiin Oriolasta mitään, ovat nyt saaneet lähetyksiä. Laatikoissa on ollut myös apteekkiin kuuluvia lääkkeitä, kertoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti.

"Kestää varmasti pitkään, ennen kuin Oriolalle annetaan anteeksi."

Päivi Lahti, Eläinlääkäriliitto

”Kokonaisuutena siirtyminen uuteen järjestelmään oli Oriolalta erittäin huonosti suunniteltu."

Kerstin Carlsson, HUS-Apteekki

Useita potilaita sairaalahoitoon

Oriolan lääkejakeluongelmat alkoivat syyskuun alussa, kun yritys otti käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän.

Oriola kehotti apteekkeja varautumaan yhden päivän mittaiseen jakelukatkokseen. Alan toimijoille tuli täytenä yllätyksenä jakeluongelmien pitkittyminen viikkoihin.

Apteekeissa on nähty valtavasti ylimääräistä vaivaa, kun lääkkeitä on tilattu hätätoimituksina tai yritetty lainata kollegoilta ja sairaala-apteekeista.

Kriisin aikana suurin pula oli kylmäsäilytettävistä, harvinaisista ja kalliista lääkkeistä, kuten syöpälääkkeistä. Apteekit onnistuivat lääkkeiden metsästämisessä hyvin, mutta vaaratilanteita syntyi silti.

– Useita potilaita joutui turvautumaan sairaalahoitoon, koska apteekit eivät saaneet Oriolasta lääkkeitä, Sandler sanoo.

Eläinten hoidossa oli vastaavanlaisia ongelmia. Vain hyvin pieni osa kunnaneläinlääkäreistä ja eläinlääkäriasemista oli osannut varautua toimituskatkoksiin suurentamalla varastoa, mutta näin pitkää taukoa eivät hekään osanneet odottaa.

Jakeluongelmat aiheuttivat eläinlääkäripuolella täydellisen tulpan, koska eläinten lääkkeet on keskitetty lähes sataprosenttisesti Oriolan jakeluun. Oriolalla on 893 eläinlääkettä eri vahvuuksineen, Tamrolla vain kaksi.

Eläinten lääkintä ja hoitotoimenpiteet vaikeutuivat merkittävästi. Ongelmia oli erityisesti tuotantoeläinten lääkinnässä eli suurilla sika- ja nautatiloilla. Pulaa oli esimerkiksi sikatilojen tarvitsemista hyvin kalliista rokotteista, joita ei normaalisti varastoida.

Pieneläinklinikoilla jouduttiin siirtämään toimenpiteitä, koska välineistöä piti säästellä kiireellisiin päivystysleikkauksiin. Lääkepulan pelättiin johtavan sairastumisiin, eläinten kärsimykseen ja tuotantotappioihin.

– Tekemämme kyselyn mukaan joka kolmas eläinlääkäri oli huolissaan eläinten hyvinvoinnista, Lahti sanoo.

Velvoitevarastointi pelasti HUS-Apteekin

HUS-Apteekki oli samanlaisissa vaikeuksissa kuin yksityiset apteekit. Sairaalan pelastuksena oli velvoitevarastointi, jonka vuoksi sillä oli käytössään useiden kuukausien puskuri lääkkeitä.

Harvinaiset ja vähän käytetyt lääkkeet uhkasivat silti loppua. HUS tiedotti jo kriisin neljäntenä päivänä, että potilasturvallisuus vaarantuu, jos Oriola ei pysty toimittamaan solunsalpaajia ja mikrobilääkkeitä.

Kerstin Carlssonilla ei riitä kovin paljon ymmärrystä Oriolan vaikeuksille, koska yhtiö ei varautunut riskeihin kunnolla.

– Kokonaisuutena siirtyminen uuteen järjestelmään oli Oriolalta erittäin huonosti suunniteltu. Etukäteiskeskustelu asiakkaiden kanssa jäi kokonaan tekemättä.

Oriola ei testannut uuden järjestelmänsä rajapintaa sairaala-apteekkien kanssa lainkaan ja yksityisen puolen apteekkien kanssa tehdyt testaukset olivat puutteellisia.

Useita potilaita joutui sairaalahoitoon, koska apteekki ei saanut Oriolasta lääkettä.
Charlotta Sandler, Apteekkariliitto

Mihin unohtui dialogi, Oriola?

Keskustelijat uskovat, että Oriola olisi voinut hillitä lääketoimitusten kriisiytymistä paremmalla riskienhallinnalla ja varautumisella.

– Etukäteisinformaatio olisi auttanut. Olisi pitänyt käydä dialogia asiakkaiden kanssa ja pilotoida uutta järjestelmää pienellä ryhmällä, sen sijaan, että otetaan koko Suomi kerralla sen piiriin, Carlsson sanoo.

Keskustelijat antavat kovaa kritiikkiä myös Oriolan kriisiviestinnälle, joka oli hyvin puutteellista.

– Viestintä oli perin kehnoa ja ylimielistä. Asiakkaiden huolta ei otettu vakavasti, eikä ongelmia korjattu, Lahti kiteyttää.

Olematon tiedotus vaikeutti myös apteekkien työtä. Jakeluongelmien alettua sadat apteekit jonottivat tuntikausia puhelimessa tilatakseen tuotteita ja saadakseen tietoa kokonaistilanteesta, mutta linjat olivat tukossa.

– Apteekeille isoin ongelma oli jatkuva epävarmuus. Asiakkaalle ei voinut luvata tiettyä päivää, jolloin hän voisi hakea lääkkeensä apteekista. Kun tilanne jatkui koko syyskuun, luottamus jakeluun hävisi kokonaan, Sandler sanoo.

Kriisin pitkittyessä Oriolasta alettiin vihdoin tehdä soittokierroksia apteekkeihin ja eläinlääkäreille. Päivi Lahden mukaan se oli monessa tapauksessa pelkkää resurssien tuhlaamista. Puhelut eivät johtaneet mihinkään, koska soittajateivät voineet ratkaista ongelmia.

Keskustelijoiden mukaan Oriolan olisi pitänyt huolehtia tiedotuksesta huomattavasti paremmin.

– Kriisin A ja O on avoin, rehellinen, ajantasainen tiedotus kaikille osapuolille. Yleisötiedotus oli pitkälti Apteekkariliiton varassa, Sandler sanoo.

Parempi varautuminen seuraavaan kriisiin

Keskustelijoiden mielestä Oriolan tapauksesta pitää ottaa oppia, koska vastaavia kriisejä voi tulla jatkossakin.

Julkisuudessa arvosteltiin jonkin verran apteekkeja niiden omien lääkevarastojen liian nopeasta hupenemisesta. Apteekkariliiton mukaan varastojen kasvattaminen ei olisi ratkaissut tilannetta.

– Lääkkeiden nimikkeitä on niin paljon, että kaikkia ei olisi mitenkään voitu ottaa kaikkiin apteekkeihin, Sandler sanoo.

Apteekkariliitto on ehdottanut, että vastaavia tilanteita varten tehdään lääkealan yhteinen varautumissuunnitelma yhdessä viranomaisten kanssa.

– Kun riskeihin on varauduttu, kriisivaiheessa on helpompi ottaa käyttöön toimintamallit, eikä niin kuin nyt tehtiin, että kriisin keskellä aletaan miettiä varasuunnitelmaa, Sandler sanoo.

Keskustelijat ovat tyytyväisiä viranomaisten toimintaan Oriola-kriisin aikana. Fimean aktiivisuutta kiitellään, sillä se kutsui nopeasti koolle kriisipalavereja – tosin Eläinlääkäriliitto pääsi keskusteluihin vasta, kun osasi itse niihin hakeutua.

Keskustelijat pohtivat, olisiko Fimea voinut viranomaisena määrätä Oriolan palaamaan takaisin vanhaan toiminnanohjausjärjestelmäänsä, kun tilanne karkasi käsistä.

Yksikanavajärjestelmä on turvallinen

Kriisin pitkittyessä Oriola ehti suututtaa niin asiakkaita kuin päämiehiäkin, joista osa siirsi tuotteitaan muiden tukkujen jakeluun. Apteekkipuolella avuksi tulivat Tamro, Magnum Medical ja Medifon, eläinlääkepuolella Prevett.

Moni eläinlääkäri on ottanut opikseen ja vaihtanut tavarantoimittajaa niissä tuotteissa, joissa se on ollut mahdollista.
– Kestää varmasti pitkään, ennen kuin Oriolalle annetaan anteeksi, Päivi Lahti sanoo.

Eläinlääkäriliitto toivoo selvitystä siitä, onko lääkkeiden yksikanavajakelulle järkeviä vaihtoehtoja. Jos monikanavajakelu osoittautuu liian kalliiksi, pitää silti olla mietittynä joustava varasuunnitelma hätätilanteisiin.

Sandlerin mukaan Suomen poikkeuksellinen yksikanavamalli on selvästi edullisin vaihtoehto. Esimerkiksi lyhyiden välimatkojen Tanskassa on Suomeen verrattuna jopa kolminkertaiset lääkejakelukustannukset vain siksi, että samaa lääkettä säilytetään monen lääketukun varastossa.

Carlsson huomauttaa, että yksikanavajärjestelmä on luotettava ja se pitää lääketurvan korkealla tasolla.

– Yksikanavajärjestelmää ei kannata romuttaa, koska väärennösten riski kasvaa monikanavajärjestelmässä. Suomessa ei ole toistaiseksi päässyt lääkeväärennöksiä lailliseen jakelukanavaan