Miltä näyttää sote-uudistus toimittajien silmin?

Apteekkarilehti kutsui keskustelupöytään kokeneita terveystoimittajia. Kolmikko uskoo poliitikkojen vievän sote-uudistuksen läpi tällä vaalikaudella vaikka väkisin.

– Mitä monimutkaisempi järjestelmästä tulee, sitä vaikeampi on päästä uudistukseen tavoitteeseen eli optimoida palveluja ja saada kustannussäästöjä, toteaa sote-uudistuksesta Helsingin Sanomien pitkänlinjan terveystoimittaja Jaana Savolainen.

Hän ja kaksi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta pitkään seurannutta toimittajaa, Lännen Median Kirsi Hölttä ja Ylen Tiina Merikanto, ovat tulleet Apteekkarin pöytään kertomaan, miltä uudistustyö näyttää toimittajan silmin.

– Nyt tehtävästä mallista tuskin tulee täydellistä, mutta toivottavasti sellainen, jota voi matkan varrella parannella, Savolainen lisää.

Hallituksen marraskuisten linjausten mukaan Suomeen perustetaan 18 maakunnallista itsehallintoaluetta. Niistä 15 on sote-alueita, jotka järjestävät itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta järjestävät palvelut tukeutuen muihin itsehallintoalueisiin.

Päätös syntyi valtavassa paineessa, pääministeri oli jo valmis hajottamaan hallituksen.

Toimittajia tämä malli arveluttaa, ja siitä väännetään kättä yhä hallituksessakin.

Lännen Median Kirsi Hölttä kertoo ymmärtäneensä, että osan sote-alueista on tarkoituskin mennä ”evoluution” seurauksena yhteen. Sote-alueiden määrä vähenee, kun heikon kantokyvyn alueille valkenee totuus palvelujen järjestämisen vaikeudesta.

Poliittisen vallan ristiriidat

Nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä pohjautuu vuoden 1972 kansanterveyslakiin.

Terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi tuolloin kunnille, jotka purkivat kunnanlääkärijärjestelmän ja siirsivät palvelut terveyskeskuksiin.

Jaana Savolainen uskoo, että terveydenhuollon rakenteiden päivitys olisi helpompaa puhtaalta pöydältä kuin vanhan järjestelmän pohjalta.

– Jos sosiaali- ja terveyspalvelut rakennettaisiin tyhjästä, tiedettäisiin hyvin, mitä tämän päivän suomalainen tarvitsee. Uudet digitaaliset palvelut voitaisiin ottaa joustavasti käyttöön.

Uudenlainen terveyskeskus kykenisi auttamaan ihmisiä varhaisessa vaiheessa, ennen kuin he ajautuvat kalliin erikoissairaanhoidon potilaiksi. Toimiva perusterveydenhoito on myös vahvasti yhteistyössä sosiaalipalvelujen kanssa.

– Terveyskeskukset pitää sote-uudistuksen yhteydessä päivittää tähän päivään, Savolainen sanoo.

Uudistusta jarruttavat poliittisen vallan linnakkeet sekä valtion ja kuntien välinen voimakas poliittinen jännite.

– Ensin sote-uudistus kiedottiin kuntauudistukseen. Nyt valta otetaan kokonaan kunnilta pois. Kannattaa muistaa, että monet kansanedustajat ovat myös kuntapoliitikkoja. Se luo paljon ristikkäisiä intressejä, Savolainen sanoo.

Aloittavatko sote-alueet 2019?

Sote-alueiden tulisi aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Jaana Savolainen on kuullut kuiskailtavan, ettei tavoite toteudu.

– Tänä keväänä pitää päättää uusi maakuntahallinto, uudistaa verotus ja valtionosuudet. Samalla sovitaan, mitä valtion ohjaus rahoituksessa tarkoittaa ja tuleeko maakunnille omaa rahoitusvaltaa. Ne ovat poliittisesti tosi isoja päätöksiä.

Hän vertaa aikataulua valtionosuusuudistuksen valmisteluun, joka vei vuosikausia.

– Päättäjät ovat kyllä fakiireja, jos parissa kuukaudessa tuon kaiken tekevät.

Yksi uudistuksen tavoitteista on taata palvelujen yhdenvertainen laatu ja saatavuus. Merikanto on sen suhteen optimistinen.

– Voi ainakin toivoa, että palvelut yhdenvertaistuvat, kun järjestävien tahojen määrä vähenee. Tällä hetkellä Suomessa on noin 150 kuntaa tai kuntien yhteistoiminta-aluetta, jotka järjestävät suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut.

Yhdelläkään poliitikolla ei ole varaa ottaa kontolleen sitä, että hän kaatoi sote-uudistuksen."

Hän muistuttaa, ettei laki tai rakenneratkaisu sinällään vielä muuta toimintaa käytännön tasolla.

– Ei pidä etukäteen sanoa, että tästä ei tule mitään. Uudistukselle pitää antaa mahdollisuus. Varmasti sekä virkamiehet että ministeriöt pistävät parastaan, siitä ei ole epäilystäkään.

Merikanto toivoo, että asiat pohditaan perin pohjin, koska lainsäädäntöasioissa on vaikea pakittaa. Jos jotain menee pieleen nyt, mahdollisiin lainmuutoksiin kuluu helposti vuosi tai kaksi.

Läpi vaikka väkisin

Sote-uudistuksessa on edelleen avoinna suuria kysymyksiä, esimerkiksi monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta ja potilaan valinnanvapauden lisäämisestä.

Savolainen uskoo, että uudistus tullaan viemään läpi vaikka väkisin.

– Yhdelläkään poliitikolla ei ole varaa ottaa kontolleen sitä, että hän kaatoi sote-uudistuksen. Hallituspuolueita motivoi se, että heillä on mahdollisuus tehdä oman näköisensä uudistus.

Hölttä komppaa Savolaista: nykyisellä hallituksella on riittävästi ideologista liimaa päätösten tekoon.

– Voi tulla kohtia, joissa kompuroidaan, mutta en usko, että sote-uudistus enää mihinkään kompastuu. Meillä on kolme hallituspuoluetta eli vähemmän ristivetoa kuin edellisessä hallituksessa.

Tulevaisuudessa Suomella ei varaa samaan palvelutasoon kuin nyt, mutta tätä ei kukaan poliitikko halua suoraan sanoa."

Kolme miljardia vedettiin hatusta

Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu miljardiluokan säästöistä. Kirsi Hölttä huomauttaa, että miljardit ovat hatusta vedettyjä.

– Ei kukaan pysty sanomaan, että tietty rakenne säästäisi yhtään miljardia tai yhtään euroakaan. Hallituskin on sanonut, ettei arvio kolmen miljardin säästöstä perustu rakenteeseen, vaan toiminnan tehostumiseen.

Hyvin toimivilla sote-alueilla on selkeä palveluketju, joka ohjaa potilaan heti oikeaan hoitopaikkaan. Isommat yksiköt luovat virtaviivaisempaa päätöksentekoa ja rahoitusta on helpompi katsoa kokonaisuutena.

Päällekkäisiä toimia voidaan karsia myös kehittämällä yliopistosairaaloiden välistä työnjakoa erikoissairaanhoidossa ja päivystyksissä.

Yksi sote-uudistuksen isoista päätöksistä on julkinen palvelulupaus. Tekeillä on lista siitä, mitä palveluja yhteiskunta tarjoaa ja mitkä jäävät ihmisten itse maksettaviksi.

– Tulevaisuudessa Suomella ei varaa samaan palvelutasoon kuin nyt, mutta tätä ei kukaan poliitikko halua suoraan sanoa, Savolainen sanoo.

Merikanto muistuttaa sairauksien ennaltaehkäisyn merkityksestä. Kunnat voisivat tehdä valtavan paljon ihmisten terveyden ja hyvin-voinnin edistämiseksi, sillä tutkimusten mukaan vain 20 prosenttia hyvinvoinnista tulee sosiaali- ja terveyspalveluista.

Apteekeilta oppia digitalisaatiosta

Kun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudet rakenteet ovat selvillä, pitäisi keskustelijoiden mielestä katsoa palveluverkostoa kokonaisuutena. Siinä yhteydessä voidaan miettiä apteekkien roolia lähipalveluiden tarjoajina.

– Lääkkeiden merkitys terveydenhoidossa voi tuskin vähentyä, ehkä se ennemminkin kasvaa, Tiina Merikanto pohtii.

Kirsi Höltän mielestä apteekit voisivat olla merkittävä osa terveydenhuollon palveluverkostoa.

– Neuvovalle ja avustavalle terveydenhuollolle on varmasti tarvetta erityisesti harvemmin asutuilla alueilla. Kun erilaiset terveyden-huollon digi- ja etäpalvelut yleistyvät, apteekki voisi tukea tässä.

Jaana Savolaisen mielestä tulevaisuuden lähipalveluiden turvaamisessa tarvitaan luovia ratkaisuja. Kun palvelulupaus karsii julkisia palveluita, digitalisaatio voi olla kaivattu pelastuskortti.

– Ihmisten täytyy kasvaa suurempaan vastuuseen omasta terveydestään. Valtaosalla suomalaisista on kaikki edellytykset omahoidon lisäämiseen, koska olemme fiksuja, koulutettuja ja meillä on älypuhelimet.

Kattavaa apteekkiverkostoa kannattaisi myös hyödyntää.

– Apteekit ovat olleet digitalisaation etulinjassa e-reseptin kanssa. Tätä kokemusta voidaan hyödyntää, kun mietitään, miten erilaisia digitaalisia terveyspalveluita voidaan ottaa käyttöön.

Vallan dramaattista seurattavaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta on riittänyt uutisoitavaa vuosien ajan. Vieläkö aihe jaksaa innostaa toimittajia?

Hölttä, Merikanto ja Savolainen nyökkäävät. Aihepiiri on kiinnostava, koska palveluverkoston ja rahoituksen muutokset koskettavat jokaista suomalaista.

– Sote-uudistuksessa kyse on myös vallasta ja isoista rahoista. Tähän kietoutuu paljon poliittista draamaa, huomauttaa Savolainen.

Sote-uudistuksessa kyse on myös vallasta ja isoista rahoista. Tähän kietoutuu paljon poliittista draamaa."

Merikanto vahvistaa, että kyse on sekä valtakunnan tasolla että aluepoliittisesti tavattoman merkittävästä uudistuksesta.

– Olemme tottuneet siihen, että kunnat ovat vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista. Nyt luodaan uusi väliportaan hallinto. Tämä on yhteiskunnallisesti valtava muutos.

Tiedonsaanti sote-asioista ei ole toimittajille aina helppoa. Asiat etenevät työryhmissä, eikä keskeneräisistä asioista puhuta. Toimittajat ke¬räävät tietoa murusina sieltä täältä.

Savolaista työläys ei häiritse, hän sijoittaa sote-asiat journalismin kovaan ytimeen.

– Olen journalisti ja tehtäväni on ottaa selvää vaikeista yhteiskunnallisesti tärkeistä aiheista ja yrittää selittää niitä kansalaisille. Sote-uudistus on tässä mielessä kiehtova kohde.

Hölttä kokee välillä vaikeaksi selittää uudistuksen käänteitä maakuntalehtien lukijoille.

– Ihmisiä kiinnostaa se, miten heidän omille palveluilleen käy, mutta sitä on mahdotonta sanoa tällä hetkellä. Pääsemme käytännön tasolle vasta, kun hallinnon palikat ja rahoitusasiat on sovittu.

Merikanto tunnustaa miettivänsä hetkittäin, ymmärtääkö hän soten palvelukenttään ja rahoitukseen liittyvät asiat ihan varmasti.

– Sote-uudistus ei ole helppo, mutta se on kiinnostava ja tärkeä, mikä saa minut tekemään parastani. On etuoikeus selvittää ja ymmärtää tätä prosessia.