LOTTA-lista kartoittaa iäkkäiden lääkehoidon riskejä

Kysely: Vain joka viidennellä on ajantasainen lista omassa käytössä olevista lääkkeistä.

Tiedonkulun ongelmat eri terveydenhuollon yksiköiden välillä ovat merkittävä riski iäkkäiden potilaiden lääkehoidon onnistumiselle. Millään taholla ei välttämättä ole koottua tietoa yksittäisen potilaan kokonaislääkityksestä.

Iäkkäät potilaat ovat erityisen alttiita sekä lääkehaitoille että lääkehoidossa tapahtuville virheille. Tuore väitöstutkimus Oulun yliopistosta osoittaa, että lääkehaitat aiheuttavat lähes neljänneksen iäkkäiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä.

Lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista eli LOTTA-lista auttaa nyt kartoittamaan iäkkäiden potilaiden lääkehoidon riskejä. LOTTA-lista on kehitetty 65 vuotta täyttäneille lääkkeiden käyttäjille. Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä lista sisältää kahdeksan kysymystä, joilla pystytään kartoittamaan olennaisimmat iäkkäiden lääkehoitoon liittyvät riskitekijät.

Listan avulla tunnistetut ongelmat voidaan ratkaista

LOTTA-lista on työkalu lääkehoidon riskien omatoimiseen kartoittamiseen. Lääkkeenkäyttäjä voi täyttää listan joko itse tai yhteistyössä läheisen kanssa.

– Tarve itse täytettävälle lääkehoidon riskien tarkistuslistalle, jota voidaan hyödyntää kaikkialla terveydenhuollossa, on ollut suuri, kertoo listan kehittäjä, farmasian tohtori Maarit Dimitrow Helsingin yliopistosta.

LOTTA-lista kannustaa ja aktivoi omasta lääkehoidosta huolehtimiseen, kuten laatimaan ja ylläpitämään ajantasaista lääkityslistaa sekä seuraamaan lääkehoidon vaikutuksia.

– Suuri osa LOTTA-listan avulla tunnistetuista ongelmista voidaan ratkaista lääkäreiden tai muiden terveydenhuollon ammattilaisten, kuten apteekin farmaseuttisen henkilökunnan avulla, kuvailee toinen listan kehittäjistä proviisori, tohtorikoulutettava Terhi Toivo.

LOTTA-lista julkistetaan Lääkehoidon päivänä 12.3. Päivän teemana on tänä vuonna ”Lääkehoito hallussa?”.

LOTTA-listan voi tulostaa itse Fimea.fi- tai apteekki.fi -sivuilta. Listaa ja apua sen täyttämiseen voi kysyä myös apteekista.

LOTTA-listassa on kahdeksan kysymystä, joihin vastaamalla voidaan selvittää, onko lääkehoidon toteutus kunnossa.

Lääkkeet hallussa vain joka viidennellä

LOTTA-listan tarpeesta kertoo muun muassa tuore Lääkebarometri 2019 -väestökysely. Sen mukaan ajantasainen lista omassa käytössä olevista lääkkeistä oli vain noin joka viidennellä vastaajalla.

Hyvä uutinen puolestaan on, että lähes kaikki reseptilääkkeitä käyttävät kyselyyn vastaajat tiesivät kaikkien käyttämiensä reseptilääkkeiden käyttötarkoituksen. Suurin osa vastaajista myös seurasi terveydentilaansa ja lääkehoitonsa onnistumista muun muassa tarkkailemalla omaa yleistä vointiaan, omamittauksin tai seuraamalla painoaan ja laboratoriomittausten tuloksia.

Myös halu osallistua lääkkeiden valintaa koskevaan päätöksentekoon yhdessä lääkärin kanssa oli yleistä. Suurin osa vastaajista koki lääkkeiden auttavan ihmisiä elämään pidempään ja parempaa elämää.

Eri pitkäaikaissairauksissa oli kuitenkin suuria eroja siinä, miten hyvin lääkehoidon koettiin auttaneen sekä siinä, kuinka usein pitkäaikaissairaat olivat yhteydessä terveydenhuoltoon. Pitkäaikaissairaista yleisimmin terveydenhuoltoon ovat yhteydessä syöpää, masennusta tai muuta mielenterveydenhäiriötä sairastavat.

Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että lääkärit määräävät lääkkeitä liian paljon. Joka kolmas vastaajista koki lääkäreiden luottavan lääkkeisiin liikaa.

Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä syys-lokakuussa 2019 Taloustutkimuksen internetpaneeliin kuuluville 18–79-vuotiaille henkilöille. Yhteensä kyselyyn vastasi 2 104 henkilöä. Vastaajista 55 prosenttia oli naisia ja 64 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus.

Lääkebarometri on väestölle suunnattu kyselytutkimus, jonka avulla selvitetään suomalaisten näkemyksiä lääkkeistä. Joka toinen vuosi toteutettavan väestökyselyn sisältö koostuu vaihtuvista lääkehoidon ajankohtaisia teemoja käsittelevistä moduuleista.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla suomalaisen väestön kokemuksia lääkehoidoista, mielipiteitä lääkkeistä, näkemyksiä lääkehoidon seurannasta, terveyden lukutaitoa ja osallistumista lääkehoitoa koskevaan päätöksentekoon.

Lääkebarometrin toteutuksesta ja kyselyn perustulosten raportoinnista vastaa Fimea.