Lisää lukemista - apteekkialasta taas uusi selvitys

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) tekee vaikutusarvion apteekkialasta, pelimonopolista ja pikavippiyitysten toiminnasta. Kaikissa tarkastellaan sääntelyn vapauttamista tai kiristämistä kuluttajan näkökulmasta.

Kilpailu- ja kuluttaviraston uusi pääjohtaja Kirsi Leivo on niin innostunut, että työpäivät ovat venyneet yhtä pitkiksi kuin viimeksi asianajotoimistossa vuosituhannen vaihteessa.

Uudessa tehtävässä kuuluu sovittaa yhteen kilpailu- ja kuluttajapolitiikka. Tätä varten on juuri perustettu oma ohjausryhmäkin tukemaan pääjohtajaa.

Yksinkertaisesti sanoen kilpailun pitää toimia kuluttajan hyödyksi.

–Pidän hyvänä että kilpailu- ja kuluttaja- asiat ovat samassa virastossa. Asiat täydentävät toisiaan, ja kokonaisuudesta tulee vahvempi. Näin toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävämpää.

Sääntelyn purkamien ei ole itsetarkoitus

Ohjausryhmä päätti heti ensimmäisessä kokouksessaan, että viraston täytyy tehdä oma vaikuttavuusarvio apteekkialasta, pikavippiyritysten toiminnasta ja Veikkauksen monopolista.

Lääkejakelun arvio valmistuu reilun vuoden päästä, maaliskuussa 2020, muiden arviot jo ensi vuonna.

Kaikki alat kytkeytyvät omalla tavallaan kansanterveyteen. Pikalainauksen tähänastiset sääntelytoimet ovat osoittatuneet riittämättömiksi, ja Veikkauksen osalta tarkastellaan sitä, kuinka yhtiö kantaa yhteiskuntavastuunsa.

– Veikkauksen varat ohjautuvat erittäin hyviin tarkoituksiin. Ongelma on keräystapa. Yhteiskunnalla pitäisi olla joku muu tapa kustantaa hyviä asioita kuin regressiivinen verotus, joka kohdistuu erityisesti pitkäaikaistyöttömiin, eläkeläisiin ja peliongelmaisiin.

Pääasia ei siis ole kilpailun lisääminen, vaan ensin selvitetetään, miten markkinoinnin leikkaaminen ja peliautomaattien sijoittelu voisivat vähentää haittoja – ja miten tämä vaikuttaisi suomalaisten intoon siirtyä ulkomaisten nettikasinojen verkkoihin.

Leivo haluaa puskea syvemmälle

Apteekkialalla liikkuvia elementtejä on vähintään yhtä paljon. Toisaalta selvityksiäkin on tehty. KKV itse teki yhden kuusi vuotta sitten, ja tänä vuonna julkaistiin raportit Fimealta sekä Apteekkariliiton ja PTY:n toimeksiannosta.

– Kaikki selvitykset ovat oikein ansiokkaita. Niissä on paljon hyviä näkökulmia ja hyvää faktaa. Näen silti, että on tarve puskea vielä vähän syvemmälle.

Kirsi Leivo on valmis harkitsemaan markkinaosuusrajoja Suomeenkin.

Leivo uskoo, että KKV:n kokonaisvaltainen arviointi helpottaa päätöksiä. Sen pitäisi kertoa, miten eri sääntelyvaihtoehdot vaikuttavat. Kun faktat ovat pöydällä, voidaan hakea kompromissia.

– Kun kaikki tietävät, että nämä ovat faktat ja syy–seuraus-ketjut, niin on helpompi puhua ratkaisuista. Poliitikkojen työ on sitten tehdä arvovalintoja. Toivottavasti sekin on helpompaa, kun tuotamme faktatietoa vaihtoehdoista.

 Leivon mielestä kaikilla osapuolilla on kuitenkin sama tavoite.

–Lääketurvallisuus säilyy, kuluttajat hyötyvät ja kustannukset laskevat kansantalouden tasolla.

Oppia muiden kokemuksista

Leivo lupaa, että uusi selvitys tehdään perusteellisesti. Mahdollista muutosta käsitellään kokonaisuutena, eikä siitä poimita vain yhtä palikkaa tavoitteeksi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Naapureiden onnistumisista ja virheistä voidaan ottaa oppia.

– Meillä on hyvä tilanne, koska olemme vähän jälkijunassa avaamassa näitä markkinoita. Voimme välttää karikkoja ja katsoa mitä muissa maissa on syntynyt eri vaihtoehdoista. Eikä se edes haittaa, että on tehty keskenään erilaisia ratkaisuja erilaisista lähtökohdista.

Markkinoiden avaaminen pitää suunnitella aina huolellisesti.

Erityisen huolellinen pitää olla, jos siihen päädytään lääkealalla. Voimakas keskittyminen veisi hyödyt suuryrityksille eikä kuluttajille. Tätäkin KKV joutuu miettimään.

– Joissakin maissa on ollut markkinaosuusrajoja. Sitä kannattaa vakavasti harkita yhdeksi vaihtoehdoksi Suomessakin.

Paljonko säästetään ja mistä

Leivo arvostaa suomalaisten apteekkien lääketurvallisuutta ja palvelutasoa.

– Moni asia toimii hyvin. Kun sääntelykehikkoa muutetaan, on tärkeää säilyttää hyvät asiat. Samaan aikaan kustannuksia täytyisi kuitenkin saada alas.

Pyöräilevä pääjohtaja. Kirsi Leivo liikkuu matkat tapaamisiin Helsingin keskustassa mieluiten fillarilla.

Leivolla ei ole tarkkaa lukua, jota tavoitellaan. Muutama vuosi sitten Cap Gemini laski Päivittäistavarakaupan toimeksiannosta, että Ruotsin, Norjan ja Suomen apteekkien kate-erojen perusteella säästö
voisi olla sata miljoonaa euroa.

Naapurinmaiden katteista puuttuivat kuitenkin tukkualennukset, mikä vääristi vertailua. Vain Suomessa lääkkeiden hinnanmuodostus on täysin läpinäkyvää.

– Täytyy katsoa kaikki aikaisemmat raportit ja arvioida yksityiskohtia huolellisemmin. Toisaalta tässä
täytyy katsoa kokonaisuutta. Suomessakin on mietittävä useaa asiaa, kun muutetaan kokonaisuutta

Sijainnin ohjaus yksinkertaisemmaksi

Leivo ei ole vakuuttunut proviisoriomistuksen välttämättömyydestä, mutta analyysi voi muuttaa näkemyksen. Hän tietää hyvin, että Viro päätti palauttaa apteekit proviisoreille.

– Sekin on mielenkiintoista selvittää, miksi näin kävi.

Sijainnin sääntelystä Leivo olisi valmis luopumaan ainakin nykymuodossaan. Apteekkivero on hänen mielestä turhan monimutkainen järjestelmä palveluiden kattavuuden varmistamiseen.

Läpinäkyvämpää olisi maksaa syrjäseuduilla suoraa tukea, kuten esimerkiksi Norjassa tehdään.

Vertikaalinen integraatio saattaa ylipäänsä haitata kilpailua, ja erityistä huolta se aiheuttaa yksikanavajakelussa.

Terveyspisteitä on jo parikymmentä, ja monet apteekit tekevät tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Lääkehoitojen rationalisoinneissa, hoitoon motivoinnissa ja turvallisuuden parantamisessa on suuri säästöpotentiaali.

Näihin Leivo ei osaa vielä ottaa kantaa. Leivo korostaa, että hänen näkemyksensä ovat muutenkin alustavia, eivätkä ne ohjaa varsinaista selvitystyötä.

– Vaikutusarviointi lähtee siitä, että etsitään parhainta vaihtoehtoa Suomelle. Ei voi sanoa, että kanta olisi etukäteen lyöty lukkoon minkään asian osalta.

Vertikaalinen integraatio huolestuttaa

Yhdessä asiassa näkemys kuulostaa kuitenkin vahvalta. Kilpailuvirasto suhtautuu hyvin epäluuloisesti vertikaaliseen eli pystysuoraan integraatioon, jossa omistus keskittyy tuotantoketjun sisällä, esimerkiksi niin, että
tukkukauppa omistaa myös vähittäiskauppaketjun.

– Alustava ajatukseni on, että vertikaalinen integraatio saattaa ylipäänsä olla haitaksi kilpailun toimivuudelle, ja erityistä huolta se aiheuttaa silloin, kun on yksikanavajakelu. Tämä on yksi keskeisimpiä asioita, joihin meidän on otettava kantaa. Yhtälö voi olla haasteellinen.

Kirjojen kautta voi elää monta elämää, sanoo Kirsi Leivo. Taide saa pohtimaan myös kuolemaa, mikä kannustaa elämään merkityksellisen elämän.

Oriola toi alkuvuodesta hyvinvointituotteisiin keskittyneen Hehku-ketjun Keskon kanssa, mutta hautasi sen syksyllä. KilpailijaTamro yrittää yhä värvätä yksityisiä apteekkeja omaan franchising-ketjuunsa.

Kilpailuviranomainen kuitenkin näkee, että lääketukkureiden ketjut voivat aiheuttaa ongelmia niiden ulkopuolelle jääville apteekeille.

Vaalien lähestyessä Leivo esittää toiveen, jollaisia on kuultu viime vuosina muiltakin asiantuntijoilta. Hänen mielestään Suomessa olisi hyvä tehdä yleisestikin nykyistä enemmän vaikutusarviointia erityisesti lainvalmistelussa.

– Olisi hyvä että hallituskausien yli olisi tutkimukseen ja tietoon perustuvaa faktaa.

Korjattu 09.27 apteekkialan vaikutusarvion valmistumisaikataulu: maaliskuu 2020.