Lähes kaikki reseptit ovat sähköisiä – loputkin 1,3 prosenttia sähköistetään apteekeissa

Lääkärit saavat määrätä puhelin- tai paperireseptejä enää poikkeustilanteissa. Apteekeissa reseptit muutetaan sähköiseen muotoon. Tammi-huhtikuussa näin tehtiin yli 140 000 kertaa.

Sähköinen resepti tuli pakolliseksi tämän vuoden alusta. Tammi-huhtikuussa niitä kirjoitettiin noin 10,8 miljoonaa.

Puhelin- tai paperireseptejä saa määrätä enää poikkeustilanteissa, joita ovat tekniset häiriötilanteet tai muut erikseen perusteltavat syyt, kuten tarve aloittaa lääkehoito kiireellisesti.

Puhelimitse ja paperilla toimitetut lääkemääräykset tallennetaan apteekeissa Reseptikeskukseen lääkäreiden puolesta.

THL:n ja Kelan tilastojen mukaan alkuvuodesta kirjoitetuista lääkemääräyksistä 1,3 prosenttia jouduttiin muuttamaan sähköisiksi apteekeissa.

Reseptin sähköistäminen vie apteekissa vähintään kolmesta viiteen minuuttia työaikaa. Se tarkoittaa, että joka päivä yhteensä kahdeksasta kymmeneen henkilöä käyttää työpäivänsä apteekissa reseptien sähköistämiseen.

Eläkeläisillä vaikeuksia reseptien kirjoittamisessa

Reseptejä muutettiin sähköiseen muotoon myös Jyväskylän Uudessa Apteekissa.

– Varsinkin eläkkeellä olevilla lääkäreillä oli alkuvuodesta ongelmia sähköisten reseptien kirjoittamisessa, kertoo apteekkari Harri Ovaskainen.

Lääkärikunnassa on äänekäs mutta pienenevä joukko, joka vastustaa voimakkaasti sähköisen reseptin pakollisuutta.

Lääkäriliitto on informoinut jäsenistöään muutoksesta ja tarjonnut ohjemateriaalin lisäksi maksutta 18 000 varmennekortinlukijaa kaikille halukkaille.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju huomauttaa, että sähköisten reseptien kanssa on edelleen teknisiä haasteita. Tietoliikenneyhteydet hidastelevat ja pätkivät, myös nettireseptipalvelu Kelaimen käytössä on ollut ongelmia.

– Lääkärit toivovat edelleen aidosti mobiilia reseptinkirjoitusmahdollisuutta, jossa reseptin voisi tehdä puhelimesta tai tabletista samalla, kun potilas soittaa. Nyt reseptin kirjoittamiseen tarvitaan tietokone ja kortinlukija, hän sanoo.

Harri Nurmi THL:stä vastaa, että mobiilimääräämistä ollaan kehittämässä lääkäreiden toivomaan suuntaan.

– Toistaiseksi mobiilimäärääminen onnistuu Kelaimella vain Android-laitteissa, jos lääkärillä on käytössään Väestörekisterikeskuksen kortinlukijaohjelmisto ja mobiililaitteisiin sopiva kortinlukija.

Potilaan lääkitystä on vaikea hahmottaa

Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan sähköinen resepti on sujuvoittanut lääkkeiden määräämistä.

Lääkärit näkevät Reseptikeskuksesta, mitä potilaalle on määrätty muualla. He kaipaavat kuitenkin selkeämpää näkymää potilaan ajantasaiseen kokonaislääkitykseen. Ongelmia tuottaa esimerkiksi se, että tarpeettomaksi käyneitä reseptejä ei voi poistaa tietokannasta.

– Reseptikeskuksessa ei näy selkeästi, milloin potilas on aloittanut lääkkeen tai onko hän lopettanut sen ja mistä syystä, Marjo Parkkila-Harju vahvistaa.

Tutkimuksen mukaan moni lääkäri kokee sähköisen reseptin korjaamisen vaikeaksi, hitaaksi ja monimutkaiseksi. Joissakin potilastietojärjestelmissä lääkärin on helpompi kirjoittaa kokonaan uusi resepti kuin korjata jo olemassa olevaa.

Uuden rivin tuominen potilaan lääketietoihin vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista. Sama ongelma tulee lääkemääräysten uusimisesta: sama lääke näkyy potilaan tiedoissa moneen kertaan.

Reseptien uusiminen on hankalaa myös potilaan kannalta. Hänen on osattava lähettää pyyntö Omakanta-palvelussa oikeaan toimipaikkaan. Nyt uusimispyyntöjä kulkeutuu usein vääriin paikkoihin, kun saman sairaalan alla voi näkyä useita kymmeniä alayksiköitä.

– Erikoissairaanhoito ei pääosin ota uusimispyyntöjä ollenkaan vastaan, yksityinen puolikin vaihtelevasti. Ihmiset lähettävät uusimispyyntöjä siksi julkiselle sektorille. Terveyskeskuksista me palauttamaan pyyntöjä, koska lääkäri ei voi ottaa vastuuta muualla määrätystä lääkehoidosta, Marjo Parkkila-Harju sanoo.

Harri Nurmi kertoo, että Reseptikeskuksen toimintaa ja näkymiä hiotaan paremmiksi lääkityslistan kehityksen yhteydessä.

– Tietorakenteita täytyy muuttaa niin, että käyttäjät löytävät helpoimmin tietyn organisaation.

Voiko apteekki tehdä kirjauksia?

Apteekkariliitto on ehdottanut, että jatkossa reseptiin kirjattaisiin lääkehoidon tavoite. Samalla apteekit saisivat mahdollisuuden kirjata lääkehoidon toteutumisen kannalta merkittävää tietoa lääkäriä varten.

Apteekit voisivat merkitä muistiin esimerkiksi tiedon asiakkaan kokemista lääkehaitoista tai siitä, että asiakas ei ole aloittanut lääkärin määräämää lääkehoitoa.

Harri Ovaskainen uskoo, että apteekkien kirjaamismahdollisuus parantaisi lääkehoidon laatua. Hänen apteekissaan asioi lähes päivittäin asiakkaita, jotka eivät käytä heille määrättyä kolesteroli- tai verenpainelääkitystä, koska heillä ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mihin lääke on tarkoitettu.

– Nyt kun reseptit ovat voimassa kaksi vuotta, uusimisvälistä tulee pitkä. Potilaan hoidon seurannan kannalta olisi hyvä, jos apteekki voisi tehdä reseptien yhteyteen merkintöjä, jotka tukevat lääkärin työtä, Ovaskainen ehdottaa.

Marjo Parkkila-Harjun mukaan lääkkeiden käytön perusteleminen on tärkeää, että potilaat sitoutuvat lääkehoitoonsa. Kaikissa lääkehoidoissa ei kuitenkaan voi määritellä selkeitä tavoitteita. Lääkehoidon seuraaminen apteekeissa olisi hänestä ongelmallista.

– Toki on hyvä, jos lääkärit saisivat lääkehoidon onnistumisesta tietoa jollain tapaa, mutta sairauskertomustietojen kirjaaminen ei kuulu apteekeille.

Viestintäkanavia voitaisiin parantaa

Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että lääkäreiden ja apteekin välinen viestinvälitys voisi toimia nykyistä paremmin. Yhteistyö oli aktiivisimmillaan silloin, kun sähköinen resepti oli vielä tulossa ja pelisäännöistä sovittiin.

Apteekeissa otetaan yhteyttä lääkäriin yleensä silloin, kun reseptissä on epäselvyyksiä. Lääkärin tavoittaminen puhelimitse on kuitenkin hankalaa, joten apteekkien kannalta kätevämpää olisi pikaviestien lähettäminen.

Harri Nurmi ei näe pikaviestejä realistisena vaihtoehtona.

– Kuka arvioi, mikä on niin tärkeä asia, että se oikeuttaa keskeyttämään toisen työn? Välissä pitäisi olla vähintäänkin kontrollipiste, jossa organisaatioon tulevat viestit ohjattaisiin esimerkiksi osastonhoitajalle.

Kontrollipisteessä arvioitaisiin asian tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Usein kyseessä on pelkkä apteekin tekemä huomio esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksista tai asiakkaan kertoma epäily lääkkeen haittavaikutuksesta.

– Apteekki voisi kirjata tällaiset huomiot asiakkaan lääkityslistaan. Viesti menisi häntä hoitavaan organisaatioon, jossa katsottaisiin se läpi jollain aikataululla. Erittäin kiireelliset asiat pitää hoitaa puhelimitse. Yhteydenottojen tarvetta voitaisiin vähentää sopimalla toimintatavoista, Nurmi ehdottaa.

Ajantasainen lääkelista ratkaisee ongelmia

Mitä keskustelijat tekisivät toisin, jos sähköisen reseptin kehittäminen aloitettaisiin vasta nyt.

Marjo Parkkila-Harju näkee sähköisessä reseptissä nykyisellään paljon hyvää. Järjestelmä on valtakunnallinen ja potilas voi hakea lääkkeensä kaikista apteekeista. Hän parantaisi sitä keskittymällä käytettävyyteen.

– Suomessa olisi pitänyt heti alkaa kehittää ajantasaista lääkelistaa, jossa näkyisi potilaan voimassa oleva lääkitys. Nyt mentiin vanhaan malliin, joka on digitaalinen versio reseptiarkistosta.

Digitaaliseksi muutetun reseptiarkiston selaaminen on työlästä lääkärille esimerkiksi silloin, kun hän haluaa siirtää potilastietojärjestelmään tietoja toiselta paikkakunnalta muuttavan potilaan lääkityksestä.

– Joudun poimimaan lääkkeet Reseptikeskuksesta yksitellen. Jos potilaalla on kymmenenkin lääkettä, siihen menee paljon aikaa, Parkkila-Harju sanoo.

Harri Nurmi huomauttaa, että jos sähköisen reseptin kehittäminen olisi aloitettu lääkityslistan märittelystä, Suomessa luultavasti käytettäisiin edelleen paperireseptejä.

– Oli hyvä, että saimme kentälle jonkinlaisen toteutuksen. Jos kehittäminen aloitettaisiin nyt, lähtisin itse tekemään järjestelmää, jossa potilastietojärjestelmä päivittäisi lääkityslistan reaaliaikaisesti Reseptikeskuksen näkymästä.

Nykyinen järjestelmä ei varoita, vaikka potilaalla olisi voimassa useita reseptejä samaan lääkkeeseen eri voimakkuuksilla.

– Järjestelmän pitäisi olla lääkäreille parempi työkalu. Nyt se ei estä päällekkäisyyksiä, joita voi tulla reseptejä uusiessa. Pahin näkemäni esimerkki oli, kun potilaalle oli kirjoitettu verenpainelääkettä vuodet satsit elokuussa, marraskuussa ja tammikuussa, Nurmi sanoo.

Keskustelijoiden mielestä ajantasainen lääkityslista varmistaisi näissäkin tapauksissa potilasturvallisuuden.

Häiriötilanteiden määrä laskussa

Lääkityslistaa kehitetään sote-uudistuksen yhteydessä, sen on arvioitu olevan käytössä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Jos Harri Ovaskainen aloittaisi sähköisen reseptin kehittämisen nyt, hän keskittyisi käytettävyyteen ja järjestelmän stabiiliuteen. Sähköiseen reseptiin liittyvät tekniset ongelmat ovat viime vuosina haitanneet lääkkeiden toimittamista apteekeissa.

– Tosin viime vuoteen verrattuna häiriötilanteita on kuitenkin nyt paljon vähemmän, hän sanoo.

Myös Marjo Parkkila-Harju on huomannut yhteyksien parantumisen työskennellessään terveyskeskuslääkärinä.

Tänä vuonna Reseptikeskuksen toiminnassa oli toukokuun loppuun menenssä kolme vakavaa häiriötilannetta. Ne ovat vähentyneet, koska Reseptikeskus siirrettiin joulukuussa uuteen toimintaympäristöön.