Lääkitys aiheutti virtsatievaivoja

Lääkehoidon kokonaisarviointi tehtiin 81-vuotiaalle, hoitokodissa asuvalle naiselle, joka kärsi toistuvista virtsatieinfektioista ja sekavuudesta. Rouva oli sairastanut aivoinfarktin vuonna 2006. Hänellä oli oikeanpuoleinen halvaus, verenpainetauti ja diabetes. Mahalaukun syöpä häneltä oli leikattu vuonna 2008. 

Rouva kertoi voivansa hyvin, vaikka virtsatieinfektiot vaivasivat ja kirvelyäkin oli. Hän oli tottunut asumaan hoitokodissa ja viihtyi siellä hyvin. Välillä hänen luonaan kävi ystävä, jonka koiran näkemisestä rouva tuli onnelliseksi.

Haastattelun lopulla rouvan reipas olemus muuttui itkuiseksi, ja hänellä oli harhakuvitelmia, että joku olisi tulossa huoneeseen pahoin aikein.

Ratkaisu

Diabeteksen hoitoon rouvalla ei ollut lääkitystä. Suosituksen mukaan se ei ole välttämätöntä, mikäli potilas on oireeton ja potilaalla on riski matalaan verensokeriin. Lääkehoitoa ei nähty tarpeellisena, sillä rouvan säännöllisesti seurattavat verensokeriarvot olivat hyvällä tasolla.

Sen sijaan verenpaine oli matalahko, ja siihen rouvalla oli pitkään ollut käytössä kalsiumkanavan salpaaja lerkanidipiini. Koska verenpaine oli pysynyt pitkään alle 120/80 mmHg, päätettiin verenpainelääkkeen annostus puolittaa.

Rouvalle oli vuosia sitten hoitokotiin tullessa määrätty yläraajan kramppeihin epilepsian hoidossakin käytettävää klonatsepaamia. Lääke rentouttaa lihaksia ja estää siten kramppeja, mutta voi aiheuttaa muistin heikkenemistä, väsymystä ja levottomuutta. Lääke oli lääkärin mukaan jäänyt listalle, eikä todellista tarvetta oltu arvioitu viime aikoina. Siksi päätimme maltillisesti vähentää lääkkeen käyttöä.

Toistuvien virtsatieinfektioiden ehkäisyyn rouvalla oli käytössä suosituksen mukaiset metenamiini, paikallinen estradioli ja karpalovalmistekin, mutta ne eivät olleet pitäneet virtsatieoireita poissa. Hoitaja kertoi, että yöksi potilaalle laitetaan vaippa, sillä muuten hän joutuu nousemaan öisin vessaan.

Potilaan käyttämistä lääkkeistä ahdistuneisuuden hoitoon käytetty ketiapiini ja masennuslääke sitalopraami voivat lisätä antikolinergisiä haittoja, kuten virtsaamisvaikeutta sekä tiheävirtsaisuutta, mutta myös sekavuutta ja muistivaikeuksia. Virtsatietulehduksen estolääkkeisiin ei tehty muutoksia, mutta ketiapiinin annosta laskettiin.

Pregabaliini oli aloitettu kuluneen kesän aikana jalkakipuun. Sen taustalla saattoi myös olla rouvan jo pitkään korkean kolesterolin hoitoon käyttämä simvastatiini, joka voi aiheuttaa lihassärkyjä.

Kolesterolilääkkeen käytöstä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä yli 80-vuotiailla ei ole tutkimusnäyttöä ja rouvan kolesteroliarvotkin olivat olleet pidemmän aikaa hyvät, minkä vuoksi lääke päätettiin lopettaa.

Seuranta

Lääkehoitoon tehtyjen muutosten jälkeen rouvalle ei ollut tullut enää antibioottihoitoa vaativia virtsatietulehduksia.

Rouvan jalkakivut olivat vähentyneet, joten pregabaliinihoitokin voitiin purkaa.

Rouva virkistyi muutosten myötä ja oli mielissään saamastaan huomiosta ja kuuntelijasta. Vaikka hän kärsi edelleen harhaisuudesta, harhat olivat hoitajien mukaan positiivisia.

Lääkärin kanssa mietittiin vielä tilapäiskäyttöön tarkoitettua ummetuslääkkeen ja kaliumin purkua, mutta muutoksia ei tehty arviointiin kuuluvan seurannan aikana.

***

LÄÄKITYSKORTTI

***

Arvion teki proviisori Eveliina Hagelberg Evenmedistä.