Lääkeroboteille mietitään uusia tehtäviä

Väestön ikääntyminen tuo lääkeautomaation koteihin. Valmistajat miettivät jo, mitä muuta robotit voisivat mitata ja valvoa.

Ensin se muistuttaa, että on aika ottaa lääke. Vähän ajan päästä se kehottaa uudestaan ja kovempaan ääneen.

Jos kaiken muistuttelun ja patistelun jälkeenkään potilas ei tule ottamaan lääkettään, robotti lähettää viestin kotihoitoon tai omaiselle, jotka voivat tarkistaa tilanteen.

Periaatteessa näin toimii lääkejakelurobotti tai lääkeannostelurobotti, joita alkoi Suomessa ensimmäisenä markkinoida suomalaisyhtiö Evondos. Nyt myös Tamro Suomi on tuonut oman robottinsa markkinoille.

Yhtiöt uskovat, että väestön ikääntyminen ja kuntien resurssipula kasvattavat kotihoidon teknologian kysyntää.

Lääkkeitä yhdeksän kertaa päivässä

Tamrossa asiaa alettiin miettiä pari vuotta sitten. Tiedossa oli, että yksi kotihoidon haasteista oli se, miten saada asiakkaat ottamaan lääkkeensä.

Tamro Suomen toimitusjohtaja Kai Kaasalaisen mukaan kotihoito joutuu ravaamaan asiakkaan luona pahimmillaan jopa yhdeksän kertaa päivässä – pääasiassa antamassa lääkkeitä.

Tamron kehittämä lääkejakelurobotti jakaa kotihoidon asiakkaan lääkkeet annosjakelutoimitusten perusteella. Käytännössä robotin sisälle pannaan kahden viikon lääkkeet.

Laitteella saa myös videoyhteyden, jolloin voidaan varmistaa kasvotusten, että potilas ottaa oikean lääkkeen.

Robotin käyttö siis vähentää kotihoidon tarvetta käydä potilaan luona. Tästä huolimatta potilaat ovat Kaasalaisen mukaan kokeneet robotin hyväksi. Hän ei usko, että lääkejakelurobottien käyttö johtaa siihen, että hoitajia tarvitaan vähemmän.

– Potilaat ovat kokeneet, että heidän hoitonsa paranee ja henkilökunta on huomannut, että heille jää enemmän aikaa potilaan hoitamiseen. Ei teknologia vapauta yhteiskuntaa irtisanomaan työntekijöitä, vaan turha työ katoaa ja hoitajat voivat keskittyä ihmisten hoitamiseen, Kaasalainen sanoo.

Robotti vähentää hoitajan stressiä

Salossa sijaitseva Evondos on kerännyt kokemusta lääkeannosteluroboteista jo monta vuotta.

Evondoksen viestintäjohtajan Leena Mannerin mukaan robotit ovat parantaneet kotihoidon työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista, kun pikaisista lääkkeenantokäynneistä on päästy eroon.

– Kotihoidon aamu- ja iltavuorot ovat yleensä hätäisiä. Työntekijät kokevat riittämättömyyttä ja stressiä, hän sanoo.

Evondoksen ensimmäinen prototyyppi valmistui jo vuonna 2012, ja ensimmäiset asiakkaat saivat robotin käyttöönsä kliinisten tutkimusten jälkeen pari vuotta myöhemmin.

Vuonna 2017 Evondoksen lääkeannostelurobotti nimettiin Health Awards -kilpailussa vuoden terveysinnovaatioksi. Palkintoa oli jakamassa muun muassa Tamron Kaasalainen.

Mannerin mukaan yhtiö on saanut vahvaa näyttöä siitä, että annostelurobotti parantaa laatua ja säästää kuntien kustannuksia.

Kun robotti huolehtii lääkityksestä, kotihoidon kannattaa vähentää ja pidentää käyntejä.

Evondos on myynyt palveluaan jo yli 150 kuntaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhtiön robotti on jakanut yhteensä yli 2,6 miljoonaa lääkeannosta.

Robottien hankkiminen kotihoitoon ei kuitennkaan yksin riitä. Annostelurobotit vähentävät käsityötä ja virheitä, mutta tarjoavat myös mahdollisuuden tehostaa koko kotihoidon työtä.

Mannerin mukaan niissä kunnissa, joissa prosesseja on samalla uudistettu, palaute roboteista on ollut "järjestään positiivista".

Kun robotti vähentää kotihoidon tarvetta käydä asiakkaan luona antamassa lääkkeitä, organisaation pitää miettiä, mitä tehdä vapautuneelle ajalle. Esimerkiksi milloin asiakkaan luona kannattaa käydä ja mitä toimenpiteitä käynteihin voidaan yhdistää.

– Usein käynneistä tulee pidempiä. Ne voivat kestää parikin tuntia, Manner sanoo.

Kaiken järjestäminen uudella tavalla vaatii organisaatiolta muutosjohtamista.

Lisää valvontaa vanhuksille

Kuinka paljon lääkejakelurobotteja sitten voidaan Suomessa myydä? Kaasalainen ei halua antaa tarkkoja tavoitteita, mutta arvioi, että markkinatutkimusten perusteella kysyntää on “tuhansissa kodeissa”.

Tamro on perustanut terveysteknologiaan keskittyvän osaston, johon se palkkaa parhaillaan työntekijöitä.

Kaasalainen huomauttaa, että lääkejakelurobotti ei ole pelkkä laite vaan kokonainen palvelu.

– Sen näkyvin osa on robotti ja sensorit, mutta todellisuudessa kysymys on koko ekosysteemistä. Me tuomme koteihin lisää älyä. Jo nyt me voimme mitata monia asioita. Ja kun saadaan dataa, pystytään ongelmiin puuttumaan ennen kuin niitä tulee, hän sanoo.

Teknologia voi esimerkiksi ehkäistä vanhusten kaatumisia tai muistisairaiden katoamisia.

– Me mietimme nyt, minkälaisilla roboteilla ja antureilla näitä ongelmia voitaisiin ehkäistä, Kaasalainen sanoo.

Kilpailu piristää robottimarkkinoita

Tamro alkoi pilotoida uutta palveluaan Helsingissä, Jyväskylässä ja Päijät-Hämeen seudulla viime keväänä ja toi sen juuri myyntiin.

Robotteja ostavat lähinnä kunnat, mutta Kaasalaisen mukaan myös kuluttajat ovat niitä kyselleet. Robotista voisi olla apua esimerkiksi, jos omat vanhemmat asuvat kaukana eivätkä ole vielä kotihoidossa.

– Mutta se on täydentävää. Pääasiassa näitä myydään kunnille ja kuntayhtymille, hän sanoo.

Evondoksen robotti on jo yli kolmella tuhannella käyttäjällä. Näistä suurin osa on Norjassa. Suomi on Evondoksen markkinoista toiseksi suurin.

Viestintäjohtaja Mannerin mukaan markkinoilla ei ole toistaiseksi ollut täysin vastaavaa robottia. Hän tietää kuitenkin, että Tamro on tuomassa omaansa.

– Ja muitakin varmasti tulee. Kilpailu on ihan hyvästä, Manner sanoo.

Näin robotti toimii

• Annosjakelupussit pannaan robottiin.
• Robotti tarkistaa asiakkaan nimen ja sosiaaliturvatunnuksen, jotta lääkkeet menevät varmasti oikealle ihmiselle.
• Robotti lukee, milloin seuraava lääke pitää ottaa.
• Lääkkeenottoaikana vilkkuu vihreä valo ja kuuluu äänimerkki. Muistuttelu jatkuu kaksi tuntia.
• Jos lääkettä ei oteta, robotti lähettää tekstiviestin asiakkaalle ja sen jälkeen ilmoittaa asiasta kotihoitoon.
• Robotti siirtää ottamatta jätetyn lääkkeen lukittavaan säiliöön.

Evondoksen lääkeannostelurobotti Evondos E300