Lääkekorvaukset karkaavat käsistä

Lääkekorvausmenot nousivat viime vuonna 5,3 prosenttia, eniten neljään vuoteen. Uudet kalliit lääkkeet kasvattavat kuluja, eikä vaihto biosimilaareihin vielä toimi.

Vuonna 2017 saavutettu 25 miljoonan euron (1,8 %) lääkekorvaussäästö on enää muisto vain. Viime vuonna kasvua kertyi liki kolminkertaisesti eli 73 miljoonaa euroa.

Kela maksoi 2018 lääkekorvauksia 3 miljoonalle suomalaiselle, yhteensä 1 460 miljoonaa euroa. Kolmannes summasta, 470 miljoonaa euroa, kului syöpälääkkeisiin.

Syöpälääkkeiden ja immunovasteen muuntajien ryhmä myös kasvoi eniten, 94 miljoonaa euroa eli 25 prosenttia. Korvausten saajien määrä kasvoi vain viisi prosenttia.

Yksittäisistä valmisteista kolmanneksi kalleimmaksi tuli eturauhassyövän hoitoon tarkoitettu entsalutamidi, josta maksettiin yli 31 miljoonan euroa vajaalle 1400 potilaalle. Lähes saman verran korvattiin toisen syöpälääkkeen lenalidomidin käytöstä vielä pienemmälle joukolle, alle 900 hengelle.

– Tämä on terveystaloustieteen perusdilemma. Hoidetaanko halvemmalla iso joukko potilaita vai keskitetäänkö summa pienen ryhmän hoitoon, sanoo erikoistutkija Leena Saastamoinen Kelasta.

Biologiset kärjessä, biosimilaarit piilossa

Korvaussummaltaan suurimpien lääkkeiden listalla kärkikymmeniköstä kuusi valmistetta on biologisia lääkkeitä. Korvaavia valmisteita, biosimilaareja, olisi tarjolla, mutta niiden säästöpotentiaali on jäänyt Suomessa piiloon.

Esimerkiksi listan nelosen, biologisen reumalääkkeen entanerseptin korvaukset pienenivät neljä prosenttia, vaikka käyttäjien määrä kasvoi saman verran. Diabeteslääke glargininsuliinin korvaussumma putosi pari prosenttia ja käyttäjämäärä kasvoi saman verran.

Molempien lääkkeiden säästöt tulivat lähinnä siitä, että alkuperäisvalmistaja laski hintaansa. Pudotukset ovat kuitenkin kaukana siitä, mitä molekyylilääkkeiden lääkevaihdolla ja viitehintajärjestelmällä on saavutettu.

Saastamoinen luonnehtiikin muutoksia ”maltillisiksi”.

– Nyt on kolmas vuosi, kun lääkäreille lähetään kohdennettua palautetta. Joka vuosi on mietitty biosimilaareja yhtenä mahdollisuutena.

Saastamoinen arvelee, että kaikki lääkärit eivät vielä tunne asiaa, eikä markkinoilla ole vielä riittävästi biosimilaareja kiihdyttämään hintakilpailua. Myös ohjaus biosimilaarien vaihtoon puuttuu.

Säästöjäkin on saavutettu

Insuliinien korvausmenot ovat jatkaneet laskuaan myös vuoden 2017 jälkeen. Muiden diabeteslääkkeiden kulut nousivat.

Suurten kansansairauksien, sydän- ja verisuonitautien lääkekorvaukset pienenivät 22 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia. Laskussa olivat myös keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet ja astmalääkkeet.

– Näissä vaikuttaa vielä kustannusten hillintätoimenpiteet ja hintakilpailu. Aina tulee kuitenkin uusia kalliita lääkkeitä, ja kokonaiskustannukset kasvavat.

Veritautien lääkkeiden korvaukset kasvoivat 27 miljoonaa eli 20 prosenttia 161 miljoonaan euroon, vaikka käyttäjiä tuli vain 4 prosenttia lisää. Tämä johtuu siitä, että verenohennuslääkkeiden korvattavuus laajeni uusiin käyttöaiheisiin.

Suurimmat lääkekorvaukset 2018

*) biologinen lääke

Lähde: Kela