Kenelle kollageenia?

Kuluttajalle ei saa jäädä kollageenituotteen markkinoinnista harhaanjohtavaa käsitystä, että ravintolisän sisältämä kollageeni auttaisi ihoa voimaan hyvin, sanoo ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen Helsingin yliopistolta. 

Ikääntyessä elimistön oma kollageenituotanto hidastuu ja vähitellen loppuu. Tämän seurauksena iho veltostuu ja rypistyy, hiukset ohenevat ja nivelsiteet menettävät notkeuttaan.

Ongelmaan on tarjottu ratkaisuksi eläinperäistä kollageenia. Markkinoilla on ollut 90-luvun puolivälistä lähtien kollageenia sisältäviä ihovoiteita, ja tämän vuosikymmenen alussa sitä alettiin lisätä suun kautta otettaviin tuotteisiin.

Kollageenia on tarjolla jauheina, tabletteina ja liuoksina. Kaupoissa myydään kollageenilla terästettyjä terveysvesiä sekä välipalapatukoita, joiden kysyntä on kansainvälisen trenditutkimuksen mukaan kovassa nousussa vuonna 2018.

Kollageenia sisältävien ravintolisien mainosteksteissä luvataan täyteläisempää, kimmoisampaa ja elastisempaa ihoa.

Joidenkin valmisteiden kerrotaan helpottavan nivelvaivoja, sillä kollageeni on nivelsiteiden ja sidekudosten päärakennusaine.

Onko syötävä kollageeni luvatun kaltainen ihmeaine ihon, hiusten, kynsien ja nivelten hyvinvointiin? Voidaanko sitä suositella asiakkaille? Kysyimme asiaa Helsingin yliopistosta, ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinoselta.

Mikä vaikuttaa elimistön oman kollageenin määrään?

Kun solut vanhenevat, elimistön oma kollageenivalmistus hidastuu. Kollageenituotannon loppumista nopeuttavat C-vitamiinin puute, tupakointi, auringon UV-säteily ja sokerin syönti.

Mitä ravinnon mukana saadulle kollageenille tapahtuu elimistössä?

Jos kollageeni on valmisteessa kokonaisena, sille käy kuin mille tahansa proteiinille eli se pilkkoontuu elimistössä.

Kollageeniproteiinissa voi olla muutama sata aminohappoa, joiden välisiä sidoksia ruoansulatuksen entsyymit pilkkovat. Lopputuloksena noin 70 prosenttia proteiinista hajoaa ruoansulatuksessa aminohapoiksi ja lopusta tulee pieniä di- ja tripeptidejä.

Hajottamisen jälkeen valmiste ei enää palaudu takaisin kollageeniksi eli luvatut terveysvaikutukset eivät ole mahdollisia.

Onko kollageenin syöminen siis turhaa?

Pienimuotoisissa kokeissa on osoitettu, että jos ravinnon kautta nautittava kollageeni on pilkottu valmiiksi di- ja tripeptideiksi, kollageeni pystyy imeytymään elimistöön. Vaikka peptidejä on löytynyt verestä ja ihosta, ei niiden merkitystä ihon kosteuteen ja kimmoisuuteen ole osoitettu.

En vielä usko, että kollageenihydrolysaatteja syömällä iho pysyisi kimmoisampana. Odotan että tästä saadaan riittävä tieteellinen näyttö ja hyväksytty terveysväite. Annetaan kollageenihydrolysaatille mahdollisuus.

EU ei ole hyväksynyt kollageenille yhtään terveysväittämää. Mitä se tarkoittaa?

EU:n terveysväiterekisterissä ei ole ensimmäistäkään hyväksyttyä terveysväittämää siitä, että suun kautta otettu kollageeni tai kollageenihydrolysaatit vaikuttaisivat ihon hyvinvointiin. Silloin on yksiselitteisen kiellettyä käyttää tällaisia väittämiä ravintolisien markkinoinnissa.

Saako kollageenia ja C-vitamiinia sisältäviä ravintolisiä markkinoida niin, että niiden luvataan edistävän ihon nuorekkuutta ja kimmoisuutta?

Tämä ei ole hyväksyttyä markkinointia. Kuluttajalle ei saa jäädä kollageenituotteen markkinoinnista harhaanjohtavaa käsitystä, että ravintolisän sisältämä kollageeni auttaisi ihoa voimaan hyvin. Vaikka tuotteesta olisi tutkimustuloksia ja -viitteitä, ei terveysväittämiä saa kollageenista esittää, koska niitä ei ole hyväksytty EU-lainsäädännön mukaisesti.
C-vitamiinille on hyväksytty terveysväite, jonka mukaan se edistää elimistön omaa kollageenisynteesiä.

Onko joku asiakasryhmä, joka erityisesti tarvitsee kollageeniravintolisää?

Ihmisillä ei ole puutetta kollageenista tai sen aminohapoista, koska niiden rakennusaiheita saa mistä tahansa proteiinista.

Onko joku asiakasryhmä, jolle ravintolisänä otettu kollageeni olisi haitallinen tai vaarallinen?

En ole kuullut, että joku olisi herkistynyt juuri kollageenin sisältämille aminohapoille.
Jos jostain syystä kollageeniproteiinin saanti esimerkiksi jauheena nousisi yli 25 energiaprosenttiin päivän energiasta, alkaisi näkyä haittavaikutuksia esimerkiksi munuaisten toiminnassa. Tämä koskee kaikkea proteiinia. Kollageeni on kuitenkin sen verran arvokasta, että sitä tuskin lisätään tuotteisiin samoja määriä kuin heraproteiinia.

Mitä apteekeissa työskentelevien tulee tietää kollageenin kaltaisista ravintolisistä?

Asiakkaat luottavat siihen, että apteekeissa myydään tutkittuja valmisteita. Itse arvostaisin, jos henkilökunta tutustuisi ravitsemus- ja terveysväitteitä koskevaan lainsäädäntöön ja etenkin EU:n terveysväiterekisteriin, joka siis koskee myös ravintolisiä. Sieltä on helppo etsiä hakusanoilla, onko ainesosan teho osoitettu tutkimuksissa.

Lisää tietoa EU:n terveysväiterekisteristä >