Kelan pääjohtaja: "Lääkkeiden käyttö vaatii hyvän neuvonnan, ei vapautusta"

Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen haluaa asiakkaansa verkkoon, asiakastiedot tutkimuskäyttöön ja passivoivat tukijaksot lyhyemmiksi.

Kelan pääjohtajalla Elli Aaltosella on takanaan rankka alkuvuosi. Samana päivänä kun Aaltonen aloitti uudessa tehtävässään, toteutettiin yksi lähihistorian suurimmista sosiaalipoliittisista uudistuksista.

Viraston vastuulle siirtyivät toimeentulotukihakemukset, jotka hoidettiin aiemmin kuntien sosiaalitoimistoissa. Muutos koskee lähes puolta miljoonaa suomalaista.

Kela rekrytoi ja koulutti hakemusten käsittelyyn viime vuonna 750 työntekijää. Väkimäärän lisäyksestä huolimatta uudistus ruuhkautti pahasti asiakaspalvelun.

Kela sai paljon negatiivista julkisuutta, ja Aaltonen joutui vielä maaliskuussa kommentoimaan siirtymävaiheen ongelmia.

– Ruuhkaa on hoidettu rekrytoimalla lisää tänä vuonna, henkilökunta tekee yli- ja viikonlopputöitä hartiavoimin, hän kertoo.

Aaltonen toivoo suomalaisten huomaavan uudistuksen hyvät puolet. Niitä ovat esimerkiksi kansalaisten yhdenvertaisuus ja anonymiteetti toimeentulotukea haettaessa, tietojen tallentuminen verkkojärjestelmään ja Kelan mahdollisuus nopeaan sähköiseen työskentelyyn kumppaneidensa kanssa.

– Kaikki tämä on toteutuessaan asiakkaan parhaaksi, kunhan siirtymäajan ruuhkasta päästään normaalitilanteeseen, hän sanoo.

Miljardien jakajasta tiedon jakaja

Aaltosen valinta pääjohtajaksi lokakuussa 2016 tarjosi jännitystä loppuun asti. Kelan valtuutetut äänestivät, kun vastakkain olivat enää Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Aaltonen ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila.

Äänet menivät tasan, joten arpa ratkaisi.

– Demokratia toimii joissain tilanteissa näin, Aaltonen kohauttaa hartioitaan.

Aaltosella on Kelan toiminnan kehittämisestä pitkä kokemus. Hän oli viraston hallituksessa kahdeksan vuotta, joista 2008–2013 varapuheenjohtajana.

Pääjohtajana hän pyrkii olemaan innovatiivinen: on parempi kokeilla jotain uutta kuin jäädä paikoilleen seisomaan.
Kela jakaa suomalaisille vuosittain liki 15 miljardin euron etuisuudet.

– Saamme tuon summan kyllä jaettua, mutta riittääkö meille rahanjakajan rooli? Meille kertyy suomalaisista valtavasti sellaista tietoa, jota voitaisiin hyödyntää asiakasyhteistyöhön, tutkimuskäyttöön, innovaatioihin ja Suomen kehittämiseen paremman hyvinvoinnin yhteiskunnaksi.

Aaltosen mukaan Kela on valmis tekemään nykyistä laajempaa lääkkeisiin liittyvää tutkimustyötä. Esimerkiksi lääkkeiden käyttöä ei tutkittaisikaan pelkästään hintojen tai lääkemäärien kautta, vaan myös asiakkaiden näkökulmasta.

– Apteekkialalla ja Kelalla on hyviä yhteistyöalueita tutkimuksen puolella. Voimme lisätä käyttäjälähtöistä lääketutkimusta, erityisesti iäkkäiden lääkityksen turvallisuus- ja hävikkinäkökulmasta, hän esittää.

Jatkuva tuella eläminen passivoi

Toinen Aaltosen tavoitteista on jatkaa Kelan palvelujen sähköistämistä. Kanta-palvelut, sähköinen resepti ja verkossa tehtävät toimeentulotukihakemukset ovat esimerkkejä oikeasta suunnasta.

– Kela tarvitsee edelleen toimistoja ja puhelinpalvelua, mutta maailma tulee menemään siihen suuntaan, että etuuksia haetaan entistä enemmän sähköisesti.

Hakemusten sähköistyminen vapauttaa aikaa muihin tehtäviin ja kerryttää tietoa, joka auttaa näkemään apua tarvitsevan asiakkaan kokonaistilanteen. Aaltonen toivoo tämän vähentävän turhaa byrokratiaa.

Byrokratiaa on esimerkiksi tilanteissa, joissa Kela, sosiaalitoimisto, työvoimatoimisto tai oppilaitokset toimivat jokainen tahollaan, eikä asiakkaan paras toteudu.

– Minun Kelani olisi asiakaspalvelun edelläkävijä, jolla on nykyistä parempi tarttumapinta ihmisten hyvinvointiin. Vaativa asiakkuus edellyttää onnistuakseen entistä enemmän yhteistyötä.

Käytännössä kaikki Suomessa asuvat nauttivat jossain elämänsä vaiheessa Kelan etuuksista.

Aaltosen mukaan Suomessa on liikaa etuuksia sekä erilaisia kannustin- ja tuloloukkuja. Hän näkee ongelmana sen, että osa pysyy etuusasiakkaina jopa kymmeniä vuosia.

– Jotkut Kelan asiakkuudet kestävät liian kauan ja passivoivat. Tästä kommentista tulee taas lunta tupaan, mutta jonkun on sanottava se ääneen. Koen, että yksi johtajan velvollisuuksista on kertoa epäkohdista, koska näin voidaan vaikuttaa myös lainsäädäntötyöhön.

Lääkkeiden käyttö vaatii ohjausta

Aaltonen on tyytyväinen nykyiseen apteekkijärjestelmään ja lääkehuollon toimintaan. Hän ei ota kantaa apteekkitoiminnan tai itsehoitolääkkeiden vapauttamiseen.

– Voi olla, että poliittiset puolueet nostavat tätä asiaa esiin, mutta minua ei saa lähtemään laukkaan tässä vapauttamisasiassa. On vaikea arvioida, kuinka vapauttaminen vaikuttaisi esimerkiksi potilasturvallisuuteen tai lääkkeiden saatavuuteen.

Aaltonen arvelee olevansa monien mielestä vanhanaikainen sanoessaan, että korkeaprosenttiset alkoholijuomat kuuluvat Alkoon ja lääkkeet apteekkiin.

– Lääkkeiden käyttö vaatii hyvän ohjauksen ja neuvonnan, ei vapautusta, hän kiteyttää.

Hän arvelee, että kaikki päättäjät ja kansalaiset eivät näe apteekkitoimintaa kokonaisuutena, vaan pelkkänä lääkejakeluna.

– Apteekkitoiminta näyttää niin helpolta! Lääkepaketti vain tipahtaa putkesta pöydälle. Ei apteekkien peruskäyttäjä tiedä, mitä kaikkea tiskin takana tapahtuu. Voisi olla hyödyllistä avata tätä asiaa vapautusasioita miettiville.

Apteekkitoimintaa tulee hänen mielestään katsoa ensisijaisesti käyttäjän, ei markkinatalouden näkökulmasta.

– Meidän tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, miten me lääkkeitä syömme, miten niiden käyttöä neuvotaan, millaista on lääketurvallisuus ja lääkehävikki.

Lääkekorvaus yksilölliseksi

Suomi on Euroopan ikääntynein yhteiskunta ja lääkkeiden käyttö tulee väistämättä lisääntymään. Uudet lääkkeet ovat tehokkaita, mutta kalliita. Kaikki tämä aiheuttaa rahoituspaineita ja huolestuttaa Aaltosta.

Suomi on yrittänyt hillitä lääkekustannusten kasvua esimerkiksi lääkevaihdolla ja viitehintajärjestelmällä.

Vuonna 2003 alkanut lääkevaihto on säästänyt jo miljardi euroa Kelan ja potilaiden rahaa. Osa säästöistä on osunut suoraan kansalaisten kukkaroon, tuoreimpana joidenkin lääkkeiden korvaustasojen laskeminen.

Professori Heikki Ruskoaho selvittää lääkekorvausjärjestelmän uudistamista ja yksinkertaistamista kesään 2018 mennessä.

Aaltonen odottaa tuloksia kiinnostuneena. Hän haluaa antaa professorille työrauhan, mutta kertoo lyhyesti oman näkemyksensä.

– Nythän korvausjärjestelmä on lääkelähtöinen: lääkkeellä on tietty hinta ja korvausprosentti. Voisiko tässäkin ajatella käyttäjänäkökulmasta ja korvausprosentti olisikin käyttäjäkohtainen? Silloin olisi pakko tarkastella kokonaislääkitystä, ja esimerkiksi päällekkäisten lääkkeiden käyttö pääsisi paremmin luupin alle.

Aaltonen suhtautuu erittäin positiivisesti lääkehoitojen arviointeihin ja järkeistämiseen. Ongelmana on rahoitus, jota hän ei halua ottaa pelkästään Kelan harteille.

– Pitäisikö vastuuta jakaa esimerkiksi apteekin, Kelan, valtion ja asiakkaan kesken? Lääkityksen arvioinneilla voitaisiin säästää kokonaislääkekuluissa, arvioinnit maksaisivat sitä kautta itsensä takaisin

Hän pohtii, voisiko apteekkien farmaseuttinen henkilökunta tehdä kevyitä arviointeja normaalin asiakaspalvelun yhteydessä.

– Kanta-järjestelmää voitaisiin kehittää visuaalisesti niin, että siitä saisi paremman kuvan asiakkaan kokonaislääkityksestä.

Apteekissa nähtäisiin nopeasti, onko lääkityksessä haitallisia yhteisvaikutuksia. Lääkeneuvonnasta tulisi kattavampaa, kun se ei keskittyisi ainoastaan sillä hetkellä ostettavaan lääkkeeseen.

Lääkkeiden saatavuus paremmaksi syrjäseuduilla

Elli Aaltonen näkee apteekit luotettavina kumppaneina. Apteekit hoitavat sujuvasti noin 200 000 Kelan suorakorvaustapahtumaa päivittäin.

Apteekkijärjestelmä toimii Aaltosen mielestä hyvin, mutta parannusehdotuskin löytyy.

– Pohtisin, onko nykyisen järjestelmän sisällä mahdollista tehdä jotain lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi syrjäseuduilla. En usko, että asia ratkeaa apteekkien kilpailutilannetta vapauttamalla.

Kelan pääkonttorin vieressä Helsingin Töölössä on Suomen ainoa 24 tuntia vuorokaudessa auki oleva apteekki.

Itä-Suomessa asuneena Aaltonen tietää hyvin, ettei haja-asutusalueilla tai vaikkapa saaristossa ole realistista pyrkiä samanlaisiin aukioloaikoihin. Apteekit voivat kuitenkin keksiä uusia keinoja palvellakseen asiakkaitaan entistä paremmin.