Katri Outinen vahvistaa Santenin asemia Euroopan silmälääkemarkkinoilla

Japanissa on ihmetelty, kuinka nainen voi toimia silmälääkeyhtiö Santenin Suomen toimitusjohtajana. Farmasian tohtori yllättyi valinnasta itsekin.

Kun Katri Outinen aloitti Santen Suomen toimitusjohtajana huhtikuussa, yksi asia kiinnosti yhtiön kotimaassa Japanissa: Outinen on maailmanlaajuisesti ensimmäinen naistoimitusjohtaja vuonna 1890 perustetun monikansallisen yhtiön historiassa.

– Santenin Japanin viestintä teki minusta henkilöhaastattelun, jossa oltiin kovasti kiinnostuneita, miten nainen voi olla johtajana ja miten pystyn yhdistämän kodin ja työn, Outinen kertoo huvittuneena.

Vaikka Japanissa naiset ovat yhtä kielitaitoisia ja koulutettuja kuin miehet, on heidän asemansa työmarkkinoilla edelleen heikko. Äidiksi tullessaan naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsia, eikä uralla eteneminen onnistu sinkkunaisiltakaan.

Harva nainen on edes osaston esimiehenä. Outinen uskoo asenteen kuitenkin olevan muuttumassa, koska väestön vanhentuessa naisia tarvitaan enemmän työelämään.

– Japanilaiset ovat hyvin konservatiivisia, siksi olin itsekin hiukan yllättynyt, että minut valittiin toimitusjohtajaksi, hän kertoo.

Hivenen vaikeaa, siis mahdotonta

Pitkään Santenilla työskennellyt Outinen on sopeutunut aasialaiseen työkultturiin hyvin. Hän on huomannut, että japanilaiset arvostavat suomalaisten suoruutta ja rehellisyyttä.

Suorapuheisena ja kiertelyyn tuskastuvana ihmisenä Outinen on joutunut opettelemaan asettamaan sanansa Aasian maissa äärimmäisen diplomaattisesti.

Kulttuuriin kuuluu, että kasvojen menettämistä välttääkseen harva sanoo suoraan ”ei”.

– Jos japanilainen sanoo, että jokin asia voi olla hivenen hankalaa, silloin tietää, että tästä nyt ei ainakaan tulee yhtään mitään.

Santen vahvistaa asemiaan

Outinen aloitti huhtikuussa Santen Suomen toimitusjohtajana tilanteessa, jossa globaali Santen tähtää voimakkaaseen kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Yhtiö on keskittynyt silmän etuosan sairauksien, kuten kuivasilmäisyyden, allergian ja glaukooman hoitoon sekä bakteerista johtuviin silmätulehduksiin. Santenissa on kehitteillä uusia lääkkeitä myös silmän takaosan sairauksien hoitoon.

Tähän mennessä Santen on ollut silmälääkkeiden markkinajohtaja Japanissa ja Suomessa. Nyt yhtiö vahvistaa asemiaan Euroopassa ja Aasiassa.

Yhtiö osti vuonna 2014 amerikkalaisen lääkeyhtiö MSD:n glaukoomalääkkeet. Kaupassa sille siirtyi 9 lääkevalmistetta ja myyntilupien määrä nousi kolmestasadasta viiteensataan. Samalla yhtiö perusti toimipisteitä Espanjaan, Italiaan ja Isoon-Britanniaan.

Yt-prosessi jatkunut vuodesta 2013

Santen on toiminut Suomessa 20 vuoden ajan. Suomella on Euroopan valloituksessa keskeinen asema, sillä täällä ollaan vastuussa Euroopan myyntiluvista, laadusta, logistiikasta ja lääketurvasta.

Suomessa sijaitsee myös yksi Santenin tutkimus- ja tuotekehitysyksiköistä, joka toimii tiiviissä yhteisyössä Japanin, USA:n ja Ranskan tutkimuskeskusten kanssa.

Tuotekehityksen pääpainona on saada markkinoille säilöntäaineettomia valmisteita.

Suomen yksikkö muuttuu vuoden 2018 jälkeen selvemmin asiantuntijaorganisaatioksi, kun Tampereen tehtaan tuotantotoiminta lakkaa.

Tuotannon siirrosta johtuva yt-prosessi on ollut käynnissä vuodesta 2013 lähtien. Toistaiseksi yhtiö työllistää Suomessa yli 300 henkeä.

– Tuotantoa ollaan siirtämässä suuremman kapasiteetin vuoksi Aasian tehtaille. Siirto on pitkä ja vaativa prosessi, koska vaadittavien dokumenttien virallistaminen ja prosessien validoinnit eivät tapahdu hetkessä, Outinen sanoo.

Paljonko lääke saa maksaa?

Lääkeyhtiöillä on julkisessa keskustelussa usein kyseenalainen maine. Keskustelupalstoilla niitä syytetään ahneudesta ja ihmisten sairauksilla rahastamisesta.

Outisen mielestä lääkkeet eivät ole Suomessa kuluttajille erityisen kalliita, koska markkinoilla on tarjolla runsaasti rinnakkaisvalmisteita.

– Ymmärrän että kustannukset ovat tärkeitä, koska väestö vanhenee koko ajan ja lääkkeitä käytetään yhä enemmän. Joidenkin mielestä lääkkeiden tulisi kuitenkin olla lähes ilmaisia. Eikö samalla perusteella ruoankin pitäisi olla ilmaista?

Jos esimerkiksi Santenin valmistamilla glaukoomalääkkeillä voi estää henkilön sokeutumisen, millainen hinta lääkkeellä saa olla?

– On hyvä muistaa, että kymmenen viime vuoden aikana tehdyt muutokset, kuten viitehintajärjestelmä ja tukkuhintaleikkaukset, ovat laskeneet reseptilääkkeiden hintoja Suomessa 20 prosenttia. Samassa ajassa elintarvikkeet ovat kallistuneet 30 prosenttia.

Outinen huomauttaa, että lääkkeiden hinnat määräytyvät yhteistyössä kunkin maan paikallisten hintaviranomaisten kanssa.

Saman lääkkeen hinta voi Euroopan sisällä vaihdella hyvin paljon, koska painotukset eri sairausryhmien lääkekorvauksista vaihtelevat.

Lääkkeet eivät kuulu markettiin

Julkisessa keskustelussa on viime aikoina ajettu ponnekkaasti ajatusta, että osa lääkkeistä voitaisiin vapauttaa päivittäistavarakauppaan. Outinen ei kannata ajatusta.

Hän pohtii, miten lääkeyhtiöt pystyivät hoitamaan esimerkiksi tuotteiden takaisinvedot, jos lääkkeitä olisi ripoteltu pieninä määrinä ympäri Suomen marketteja.

Outinen arvelee, että apteekkialan sääntelyn purkamista ajavat erityisesti nuoret, jotka käyvät apteekissa vain harvoin.

He eivät osaa antaa arvoa lääkeneuvonnalle tilanteissa, joissa asiakkaalla on perussairauksia tai käytössä useita lääkkeitä.

– Kaupoissa tuskin olisi niin kattavaa itsehoitovalikoimaa kuin apteekeissa, vaan siellä keskityttäisiin menekkituotteisiin. Vähän niin kuin söisi rusinat pullasta.

Julkisessa keskustelussa esimerkiksi Kesko on luvannut toimittaa lääkkeitä nykyistä halvemmalle, mutta tämän ajatuksen Outinen tyrmää.

– Marketteihin siirtäminen ei vaikuttaisi mitenkään hintoihin! Eivät ruokakauppiaat ole laupiaita samarialaisia, jotka laittavat lääkkeet myyntiin alhaisella hinnalla vain auttaakseen ihmisiä. Totta kai ne haluavat lisää myyntiä uusilla artikkeleilla.

Tutkimus kiinnosti, apteekkityö ei

Katri Outinen asui lapsuutensa Helsingin Herttoniemessä. Hänen äitinsä oli koulutukseltaan farmaseutti ja isä pitkän matematiikan ja fysiikan opettaja.

Koululaisena Katri oli kiinnostunut luonnontieteistä, mutta ei haaveillut sisarensa tapaan lääkärin ammatista. Ylioppilaskirjoitusten aikaan hän harkitsi opintoja eläinlääketieteellisessä. Innostus latistui pääsykoekirjassa olleeseen utarehygienian kappaleeseen.

Farmasian opiskelijana hän suuntautui alusta asti tutkimuspuolelle ja teki apteekkityössä ainoastaan pakolliset harjoittelut.

Suomalaisen farmasian koulutuksen korkeasta laadusta hän on kiitollinen.

– Proviisorikoulutus antaa kattavan yleisnäkymän moneen asiaan. Se on ehdottomasti ollut etu omalla urallani.

Miksi apteekki ei voisi rokottaa?

Outinen näkee apteekkien ja apteekkityön muuttuneen paljon niistä ajoista, kun hän itse oli apteekkiharjoittelijana. Apteekkeja on digitalisoitu ja brändätty, tuotevalikoima on kasvanut.

Apteekit ovat selkeämmin osa terveydenhuoltoa ja apteekkariltakin vaaditaan paljon.

– Apteekin pito on kovaa työtä. Laatu on pidettävä korkeana, vaikka kilpailu on kovaa ja lääkkeiden hinnat alhaisia. Suurin kulu ovat henkilöstökulut, joten varsinkin pienemmissä apteekeissa apteekkarin on itse tehtävä töitä 24/7.

Outisen mielestä suomalaisten apteekkien kannattaisi etsiä synergiaa terveydenhuollon suunnasta. Etälääkärien ja sairaanhoitajien pitämät vastaanotot apteekeissa ovat tästä hyvä esimerkki.

– Miksi apteekeissa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset eivät voisi antaa influenssarokotteita tai mitata verenpainetta? Itsehoitolääkkeiden valikoimaa voisi laajentaa, näin saataisiin tehostettua sairaanhoitoketjua, hän sanoo.