Apteekkari
lauantai 23.11.2024

Kangasmaskilla suojaat muita, et itseäsi


VTT 15.05.2020 11:21

VTT:n tuoreet kokeet osoittavat, että kangasmaskit eivät suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta. Maskien käytöllä voidaan kuitenkin estää epidemian leviämistä väestössä.

Teknologian tutkimuskeskus (VTT) suoritti toukokuussa alussa kokeita, joilla selvitettiin kankaisten maskien käyttökelpoisuutta koronaviruksen torjunnassa. Pandemian myötä erilaisten suojaimien käyttö on yleistynyt katukuvassa ja pula teollisesti valmistetuista hengityssuojaimista on lisännyt itse tehtyjen kankaisten maskien suosiota.

VTT:n kokeissa havaittiin, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitetun hengityssuojaimen käyttäjään verrattuna, eikä kangasmaski näin ollen toimi henkilönsuojaimena virustartuntoja vastaan.

Tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä ei kuitenkaan kuoppaa ideaa maskien käytöstä pandemian aikana. Kankainen este suun edessä lyhentää pisaroiden lentomatkaa alle puoleen metriin. Ilman kangasta yskäisystä ja aivastuksesta irtoavat pisarat lentävät ilmassa helposti useita metrejä. Maskien käytöllä voidaan siis estää viruksen leviämistä populaatiossa, varsinkin nyt, kun rajoituksia yhteiskunnassa vähitellen ollaan purkamassa.

– Jos puolet väestöstä käyttäisi julkisilla paikoilla liikkuessa kangasmaskia, tartuttavuustekijää mittaava R0-luku voisi laskea jopa yli yhden yksikön, Harlin arvioi.

Maskipakkoa hän ei kannata ja korostaa, että Suomessa on noin miljoona ihmistä, joille maskin käyttö on riski. Esimerkiksi keuhkosairauksista kärsivien ja lasten voi olla vaikeaa tai mahdotonta käyttää maskia.

Kangasmaski tai hengityssuojain antaa käyttäjälleen myös helposti virheellisen turvallisuuden tunteen, jolloin tärkeät ohjeistukset virukselta suojautumiselta unohtuvat. Harlin korostaa, että maskin käyttö vain tukee muita jo nyt käytössä olevia ohjeistuksia.

– Kangasmaskien ja erilaisten hengityssuojaimien käyttö ei yksin ole ratkaisu, vaan osa ratkaisua. Maski vaatii rinnalleen hyvän käsihygienian.

Polyesteri parempi kuin puuvilla

VTT:n kokeissa tutkittiin kahta maskimallia, kirurgi- ja koppamallia, molempia sekä puuvilla- että polyesterikankaisina. Mallit ommeltiin Marttaliiton ohjeilla.

Kankaisten maskien suodatusteho osoittautui kokeissa varsin heikoksi. Puuvillakankainen maski suodatti 0,65-3,3 mikrometrin kokoisista partikkeleista mallista riippuen vain 20-29 prosenttia.

Urheiluvaatekankaana käytettävä, paremmin vettä hylkivä polyesteri osoittautui hieman tehokkaammaksi suodattimeksi, mutta senkin suodatusteho jäi vain 40 prosenttiin. Ammattilaiskäyttöön suunnattujen FFP2- ja FFP3-maskien suodatusteho jopa 0,35 mikrometrin kokoisiin partikkeleihin lähentelee 100 prosenttia.

Kirurgimallinen maski osoittautui VTT:n kokeissa koppamallia tehokkaammaksi, mutta syynä tähän oli todennäköisesti koppamallin tikkaus maskin keskellä, joka on voinut toimia partikkeleiden vuotokohtana.

Ei yli tuntia

Uloshengityksen kostuttaessa maskia sen suodatusteho heikkenee. Myöskään hygieniasyistä kankaista maskia ei tule käyttää yli tuntia yhtäjaksoisesti.

VTT:n kokeissa havaittiin, että materiaalista riippumatta kankainen maski kerää tehokkaasti itseensä uloshengitettyjä mikrobeja. Yhden tunnin käytön jälkeen puuvillaisen maskin mikrobimäärä kohosi lähes 200 000:n.

Kostea maski tarjoaa mikrobeille myös mitä otollisimman lisääntymisalustan. Likainen maski on käyttäjälleen terveysriski.

Kangasmaski tulee pestä 90 asteessa tai vaihtoehtoisesti keittää kattilassa viiden minuutin ajan jokaisen käyttökerran jälkeen. THL on koonnut sivuilleen ohjeet kangasmaskien oikeaoppiseen käyttöön.

Virallista suositusta kangasmaskien käyttöön Suomessa ei ole, mutta toisistaan eriävät asiantuntijalausunnot maskien käytön hyödyistä ja haitoista ovat herättäneet epätietoisuutta ja sekaannusta. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti kuun alussa selvityksen maskien käytöstä. Selvityksen on arvioitu valmistuvan kesäkuun loppupuolella.

Takaisin