Itselääkityksen uudet ohjeet lyhentävät jonoja terveyskeskuksissa

Tehokas itsehoito vähentäisi tarpeettomia päivystyskäyntejä, jolloin ammattilaisten antama hoito voitaisiin kohdentaa sitä kipeimmin tarvitseville.

Vantaan terveyspalvelujen johtaja Jarmo Kantonen on erittäin tyytyväinen tuoreeseen itselääkityksen Käypä Hoito -suositukseen.

Sen sisältämät ohjeet osuvat juuri niihin syihin, joiden vuoksi ihmiset usein lähtevät lääkäriin.

– Meillä on nyt avosairaanhoidon vastaanotot ja ensiapu täynnä ihmisiä, jotka tulevat tarjoamaan tällaisia oireita, hän sanoo.

Käypä Hoito -suositus ohjaa ihmisiä hoitamaan esimerkiksi päänsärkyä, äkillisiä selkäkipuja, allergiaoireita tai yskää itsenäisesti ja turvallisesti, ilman lääkärikäyntiä tai reseptilääkkeitä.

Kantonen aikoo laittaa kaupungin terveyspalveluiden verkkosivuille linkin suositukseen.

Hän toivoo ihmisten miettivän, millaisten oireiden takia oikeasti kannattaa lähteä istumaan terveysaseman ruuhkaiseen aulatilaan, puhumattakaan viikonloppupäivystyksestä.

Lääkärinä hän on jo vuosikymmenten ajan ihmetellyt suomalaista varmistelukulttuuria. Jos hyväkuntoisella lapsella on kolme päivää nuhaa, vanhemmat tuovat hänet päivystykseen ”jos korvissa kumminkin olisi jotain”.

– Ihmiset odottavat päivystyksessä viisi tuntia kuullakseen, että lapsella on nuha, jonka edessä lääketiede on voimaton. Jos Käypä hoito -ohjeet olisivat vahvasti käytössä, moni niin sanotusti tarpeeton käynti terveydenhuollon yksiköissä voisi jäädä tekemättä, hän sanoo.

Kantonen arvioi, että terveyskeskusten kiirevastaanotoilla 30–40 prosenttia käynneistä on kiireettömiä ja sellaisia, jotka hoituisivat kotona itsehoidolla, jollei sairauslomatodistusta tarvitsisi hakea.

Hän arvioi edelleen, että viikonloppujen päivystyspotilaistakin melkein puolet voisi hoitaa itsenä kotona ja oireilun pitkittyessä ajanvarausvastaanotoilla.

Tästä olisi hyötyä kaikille: sairas saisi levätä kunnolla kotona, taudit eivät siirtyisi ihmisestä toiseen ahtaissa odotusauloissa ja jonojen lyhentyessä hoitoa oikeasti tarvitsevat saisivat sitä nopeammin.

Ihmiset odottavat päivystyksessä viisi tuntia kuullakseen, että lapsella on nuha, jonka edessä lääketiede on voimaton. Jarmo Kantonen

Käypä hoito -status takaa laadun

Itselääkityssuosituksen takana on Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä.

Jäsenistä kaksi on mukana Apteekkarilehden keskustelussa, Käypä hoito -suositusten päätoimittaja Jorma Komulainen sekä apteekkari Kirsi Pietilä.

Suositusten rajaus kymmeneen aihepiiriin oli suhteellisen helppoa, eikä lisäsuositusten tekemiselle nähdä juuri nyt tarvetta. Suositusten päivittämisen tarve arvioidaan kolmen vuoden kuluttua.

Suosituksista jäivät heidän mielestään ”puuttumaan” ei-lääkkeelliset valmisteet, kuten hivenaineet. Niiden käytöstä ei tehty erillistä suositusta, koska hyödyistä ei löydy tieteellistä näyttöä ja suositus rajattiin koskemaan lääkevalmisteita.

– Työryhmä ei voinut lähteä spekuloimaan, onko esimerkiksi sinkistä hyötyä flunssan hoidossa vai ei, sanoo Pietilä.

Keskustelijat arvelevat, että suomalaisten avuttomuus sairauksien edessä johtuu osittain siitä, että tarjolla on valtavasti ristiriitaista terveystietoa. Kun ihminen googlaa sanat ”kipu” tai ”päänsärky”, on luotettavaa tietoa vaikea erottaa massasta.

Keskustelijat toivovat ihmisten ymmärtävän, että Käypä hoito -suositus laaditaan niin huolellisesti, että siihen voi luottaa.

Kahdeksan kuppia kahvia on liikaa

Jarmo Kantonen toivoisi suomalaisilta luontevaa ja rauhallista suhtautumista oireisiin. Erilaiset krempat ja kolotukset kuuluvat elämään – ja usein niitä voi hoitaa itse.

– Jos juo kahvia kahdeksan kuppia päivässä ja olutta kolme tuoppia illassa, vatsan kuuluukin vähän ronklata. Näissä tilanteissa voisi lepäillä rauhassa kotona ja miettiä elämäntapojen vaikutusta oireiluun. Moni oire menee itsestään ohi.

Kirsi Pietilä huomauttaa, että tällainen neuvonta on myös apteekin arkityötä. Apteekissa opastetaan päivittäin itsehoidossa ja kerrotaan, milloin on syytä mennä lääkäriin.

Usein ihminen ei tarvitse varsinaista hoitoa, vaan pelkästään huolen hälventämistä.

– Apteekeissa käy paljon esimerkiksi hädissään olevia nuoria vanhempia. Kun kerromme, että lapsen lievää korvakipua voi hyvin seurata kipulääkkeen kanssa aamuun, he rauhoittuvat silmin nähden.

Pietilän johtamassa Kontulan apteekissa palveluvalinnan hyllyt järjestettiin tuoreen suosituksen mukaisiksi, ja kesän aikana suositus käydään aihepiireittäin henkilökunnan kanssa yhdessä läpi.

Pietilän mielestä suosituksilla on hyvin suuri merkitys apteekkien itsehoitoneuvonnalle. Farmaseuttinen henkilökunta toki tuntee lääkkeet hyvin, mutta suosituksista he saivat lisää varmuutta suosittelutilanteisiin.

– Itsehoitoneuvonnassa me farmasian ammattilaiset pääsemme käyttämään omaa ammattitaitoamme kaikkein parhaiten. Selvitämme, mitä ihminen oikeasti tarvitsee ja oiomme todella paljon vääriä käsityksiä itsehoidosta.

Terveydenhuollossa säästyy valtavasti resursseja, kun ihmiset oppivat hoitamaan itseään. Kirsi Pietilä

Hyötyä hoidontarpeen arvioinneissa

Jorma Komulainen uskoo itselääkitysuosituksen tavoittavan lääkärikunnan lähikuukausina hyvin, koska heistä valtaosa lukee niitä.

– Soisin, että potilashoitoa tekevät lääkärit tuntisivat itsehoitosuositukset. Lisäksi lääkäreiden ja apteekkien tulee olla tietoisia siitä, mitä kaikkia sairauksia itsehoitolääkettä käyttävällä ihmisellä on ja mitä muita itsehoitolääkkeitä tai rohdosvalmisteita hän käyttää. Jos ihminen ei itse kerro, sitä pitää kysyä vastaanotolla ja apteekissa.

Jarmo Kantosen mielestä suositukset pitäisi jalkauttaa kansan pariin mahdollisimman laajalle. Niitä olisi syytä käsitellä jopa peruskoulun opetussuunnitelmassa.

Hän näkee suosituksista paljon hyötyä myös terveydenhuollon henkilökunnalle, joka tekee hoidontarpeen arviointeja puhelimessa.

– Myös apteekkien terveysneuvontapisteissä voitaisiin tehdä alustavia hoidontarpeen arviointeja näiden suosituksen avulla.

Kantonen näkee, että terveyspalveluiden vähetessä ja keskittyessä apteekit ovat varsinkin syrjäseudulla tärkeitä paikkoja uuden Käypä hoito -suosituksen jalkauttamisessa.

– Apteekit saavat linkata suosituksia vapaasti omilla verkkosivuillaan ja tulostaa vaikka paperiversioita asiakkailleen, Jorma Komulainen muistuttaa.

Apteekkien tulee olla tietoisia siitä, mitä kaikkia sairauksia itsehoitolääkettä käyttävällä ihmisellä on ja mitä muita itsehoitolääkkeitä tai rohdosvalmisteita hän käyttää. Jos hän ei itse kerro, sitä pitää kysyä. Jorma Komulainen

Erilaiset krempat kuuluvat elämään

Keskustelijoiden mielestä terveydenhuollon toimivuuteen vaikuttaa tulevaisuudessa se, miten hyvin ihmiset voimaantuvat hoitamaan itseään.

– Koko terveydenhuolto on valtavan resurssipulan keskellä. Enää ei ole mahdollisuuksia siihen, että päivystysaula on täynnä ja hoidamme kiireettömiä ja itsestään paranevia oireita, Jarmo Kantonen sanoo.

Tulevaisuudessa terveydenhuollon konsultaatiota annetaan yhä useammin digipalveluna tai chattien kautta.

– Tämä on välttämätön suunta koko terveydenhuollon kentässä. Some-sukupolvi on tottunut käyttämään sähköisiä kanavia, mutta on myös paljon eläkeläisiä, jotka Vantaan alueellakin käyttävät sähköisiä palveluja ihan sujuvasti.

Jorma Komulainen huomauttaa, että digitalisaatio saattaa lisätä terveydenhuollon eriarvoisuutta.

– Duodecimin kansalaismateriaaleista esimerkiksi Lääkärin käsikirja tavoittaa nuoret ja hyvinvoivat ihmiset, mutta huonosti sen 10–20 prosenttia väestöstä, joka sairastaa kaikkein eniten.

Terveydenhuollon eriarvoisuus näkyy Vantaallakin. Terveimmät kansalaiset käyttävät paljon varsinaisia terveyspalveluja, sekä erilaisia huolto- ja kunnossapitopalveluita.

Hoidon ulkopuolelle jää paljon moniongelmaisia ja niitä, joilla huono-osaisuus periytyy sukupolvien ketjussa.

– En tiedä, saammeko itselääkinnän suosituksella vaikutettua tähän ongelmaan, Kantonen sanoo.

Suomessa tehdyt itselääkityksen Käypä hoito -suositukset ovat maailmassa ainutlaatuiset. Keskustelijat näkevät, että vastaava ohjeistus olisi tarpeellinen myös maissa, joissa voi ostaa jopa antibiootteja ilman reseptiä kioskeista.

– Suositukset osoittavat, miten vakavasti meillä suhtaudutaan lääkitysasioihin. Suomi voisi olla mallina kertomassa, että itselääkitykseen liittyvillä valmisteillakin on haittavaikutuksia, Kantonen tiivistää.