Ihosairauksiin apua suomalaista marjoista – polyfenolit kiinnostavat Japanissakin

Kansainvälinen kosmetiikkateollisuus on kiinnostunut polyfenoleista, joita on runsaasti kylmän pohjolan marjakasveissa. Polyfenoleista voi olla apua moniin ihosairauksiin.

Mehunvalmistuksessa syntyy joka vuosi kymmeniä tuhansia kiloja puristekakkuja, joita kannattaisi hyödyntää nykyistä paremmin kosmetiikassa.

Puristekakut sisältävät useita ihon kannalta hyödyllisiä yhdisteitä, kuten polyfenoleita, jotka tunnetaan antimikrobisista ja antioksidatiivisista ominaisuuksistaan.

Tällä hetkellä puristekakuista uutetaan vain siemenöljy, vaikka myös siementen kuoriosa kannattasi ottaa talteen.

– Marjojen siementen kuorissa on runsaasti antimikrobisia yhdisteitä, joilla voidaan tukea terveen ihon luonnollista mikrobitasapainoa. Antimikrobiset yhdisteet hillitsevät ihon haittamikrobien kasvua, kertoo VTT:n johtava tutkija Riitta Puupponen-Pimiä.

VTT on patentoinut siementen hiontamenetelmän ja aktiiviaineiden hellävaraisen uuttomenetelmän, jonka lopputuotteena saadaan vaalea, puuterimainen ja vesiliukoinen jauhe. Hionnan jälkeen siemenistä voidaan vielä ottaa talteen siemenöljy.

– Kehittämäämme teknologiaa ei ole vielä hyödynnetty kosmetiikassa, mutta kiinnostusta on ollut hyvin paljon ulkomaita myöten, Puupponen-Pimiä sanoo.

VTT:n tavoitteena on, että marjansiemenistä valmistettua jauhetta valmistettaisiin Suomessa ja että sitä myytäisiin jo lähitulevaisuudessa. VTT on aloittanut keskustelut mahdollisen tuottajan kanssa.

Ihosairauksien taustalla mikrobiston epätasapaino

VTT on tutkinut suomalaisten marjojen antimikrobisia yhdisteitä lähes 20 vuotta. Aluksi tutkijoita kiinnosti marjojen sisältämien polyfenolien vaikutus ruoansulatuskanavan mikrobistoon, mutta kymmenen vuotta sitten mukaan tuli kosmetiikkateollisuus.

VTT on tehnyt yhteistyötä suomalaisen Lumenen kanssa jo vuosien ajan.

Muu kosmetiikkateollisuus on Puupponen-Pimiän mukaan vasta hiljattain ymmärtänyt, että ihon mikrobistolla on hyvin suuri vaikutus ihon ulkonäköön ja terveyteen.

– Ihmisen iholla on noin miljardi mikrobia neliösenttimetriä kohden ja monen ihosairauden, kuten aknen, taustalla on mikrobiston epätasapaino. Marjojen polyfenoleista saattaisi olla apua erilaisten iho-ongelmien hoidossa, hän jatkaa.

Kiinnostus luonnonkosmetiikkaan johtuu osittain myös siitä, että kosmetiikkateollisuus käyttää synteettisiä säilöntäaineita, joille moni on herkistynyt. Allergisoivien säilöntäaineiden käyttöä saatetaan tulevaisuudessa rajoittaa tai jopa kieltää.

Teollisuudessa on suuri tarve korvata synteettisiä säilöntäaineita mielellään luonnosta peräisin olevilla yhdisteillä.

Arktinen ympäristö stressaa marjakasveja

VTT on osoittanut julkaisemissaan tieteellisissä artikkeleissa, että suomalaisilla luonnonmarjoilla on runsaasti antimikrobisia ja anti-inflammatorisia ominaisuuksia, ja ne ovat voimakkaita antioksidantteja.

Syynä ovat ankarat arktiset kasvuolosuhteet ja intensiivinen kasvukausi, jotka aiheuttavat marjakasveille stressireaktion. Ne alkavat syntetisoida polyfenoleita puolustusyhdisteiksi, jotka suojaavat tuholaisilta, homeilta ja UV-säteilyltä.

Marjojen polyfenolit auttavat kosmetiikka säilymään käyttökelpoisena ja suomalaisissa marjoissa on polyfenoleja hyvin korkeina pitoituuksina.

Lakan, mesimarjan ja tyrnin siemenkuoriuutteet estävät haitallisten mikrobien kasvua kaikkein tehokkaimmin

– Suomalaiset marjat ovat supermarjoja ja arvokkaita senkin takia, että niissä ei ole juurikaan saasteita verrattuna esim. eteläeurooppalaisiin marjoihin, Riitta Puupponen-Pimiä sanoo.

Supermarjoille on globaalit markkinat

Hän toivoo, että arvokkaat ja melko harvinaiset suomalaiset marjat hyödynnettäisiin niin, ettei mitään menisi hukkaan. Esimerkiksi elintarviketeollisuudesta jäävien puristekakkujen jatkojalostus pitäisi tapahtua kotimaassa.

Suomen marjavienti on suurelta osin pakastemarjaa, joka jalostetaan muualla.

– Meidän tutkimustemme mukaan suomalaisille marjoille ja niiden ainesosille olisi globaalit markkinat. Tästä voisi tulla ihan varmasti vientiä. Kiinnostus niitä kohtaan on tosi voimakasta eurooppalaisessa kosmetiikkateollisuudessa.

Suomen elintarviketeollisuudessa ylijäävät puristekakut riittävät VTT:n näkemyksen mukaan liiketoiminnan aloittamiseen ja suomalaiseen kosmetiikan tarpeisiin erittäin hyvin.

– Mutta jos lähdetään Japanin, Korean tai Kiinan markkinoille, joissa ollaan tavattoman kiinnostuneita suomalaisista marjoista, silloin kapasiteetti ei riitä. Ihannetilanne olisi, että arvokkaat kotimaiset marjat hyödynnettäisiin Suomessa ja suomalaisessa kosmetiikassa, Puupponen-Pimiä sanoo.