Ihmisten kohtaamisessa on läsnä koko eletty elämä – myös palvelutilanteissa

Kun kohtaamme toisemme, tilanteessa on aina mukana koko eletty elämä – ja toive siitä, että toinen näkisi sen ja edes vähän ymmärtäisi. Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen uskoo, että koronakaranteeni on kasvattanut nälkäämme toisten kohtaamiseen.

Siitä on noin neljä kuukautta, kun koronaepidemia eristi meidät toisistamme ja pakotti elämämme hyvin pieneen tilaan, kodin seinien sisäpuolelle. Vaikka ulkona sai käydä ja läheisiin pitää yhteyttä erilaisilla välineillä, moni oli yksin. Ainakin verrattuna aiempaan.

– Tämä on ollut erikoista aikaa, jollaisesta kenelläkään meistä ei ole aiempaa kokemusta. Vaikka ihmiset ovat ennenkin joutuneet eri syistä eristyksiin, nyt se on ollut poikkeuksellisen pitkäaikaista ja kaikille yhteistä, pohtii arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen.

Mäkisen oli tarkoitus vierailla kuluneena keväänä APTEEKKARI 2020 -tapahtumassa puhumassa kohtaamisesta. Tapahtuma jouduttiin kuitenkin siirtämään koronaepidemian vuoksi syksyyn. Kukaan tuskin vielä varmaksi tietää, onnistuuko tapahtumien järjestäminen syksyllä. Mäkinenkään ei ole vielä aivan varma, onnistuuko uudelleenaikataulutus hänen esiintymisensä osalta.

– Mutta lähdetään siitä, että onnistuu.

Ja puhutaan joka tapauksessa kohtaamisesta.

Kaksi tärkeää oppia

Arkkipiispa jos joku on kohdannut ihmisiä kaikista elämän kulmista. Mäkisen mukaan nämä kohtaamiset ovat opettaneet hänelle kaksi tärkeää asiaa.

– Ensinnäkin kohtaaminen ei koskaan tapahdu vain siinä tilanteessa ja hetkessä, jossa ollaan, vaan jokainen tuo jokaiseen kohtaamiseen, pieneenkin, aina koko todellisuutensa, persoonansa ja siihenastisen elämänsä.

Kun siis tapaamme vaikka työtoverin työpaikan käytävällä, kohtaamiseen vaikuttaa molempien koko elämänhistoria, sen hetkinen elämäntilanne ja kaikki ne seikat, joita näihin liittyy. Niinpä arkisessakin kohtaamisessa olisi Mäkisen mukaan aina hyvä olla sensitiivisyyttä sille, mitä kaikkea toinen mahdollisesti kantaa mukanaan.

Tässä tullaan Mäkisen toiseen oppiin.

– On hämmästyttävää, kuinka paljon ihminen kaipaa ja tarvitsee sitä, että on joku, joka todella näkee minut ja edes vähän ymmärtää elämääni.

Nälkä kasvaa

Mäkinen uskoo, että koronaepidemian aiheuttama eristyneisyys kasvattaa nälkäämme toisten kohtaamiseen. Toisilla se nälkä kasvaa nopeammin kuin toisilla.

Jos päivät täyttyvät töistä ja Teams-palavereista, voi olla, ettei työpäivän jälkeen enää jaksaisi ottaa Skype-yhteyttä vanhempiin tai ystäviin. Toisella taas päivät voivat olla niin hiljaisia ja yksinäisiä, että jo yksikin yhteys päivässä tai edes viikossa voi olla erityisen merkityksellinen.

– Tämä tilanne tekee näkyväksi sen, mitä on ollut aiemmin. Se, joka on ollut sosiaalisesti vahvoilla, on sitä poikkeustilanteessakin. Se joka on heikoilla, on entistä heikommilla. Yksinäisyys on entistä yksinäisempää ja ahdistus entistä ahdistavampaa.

Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat ne, joilla ei ole verkkoyhteyksiä, kuten asunnottomat, monet vanhukset ja paperittomat.

– Se voi pudottaa entistä suurempaan yksinäisyyteen ja erillisyyteen.

Niille, joilla on lähipiiri, jonka kanssa jakaa kokemuksia, tuo lähipiiri tulee entistä tärkeämmäksi Samalla kuitenkin lähipiirin, esimerkiksi perheen, mahdolliset vaikeudet tulevat entistä vaikeammiksi. Poliisi on pitkin kevättä raportoinut kotihälytysten määrän lisääntymisestä.

Yhteistä kaikille on, että jonkinlaista kohtaamisen vajausta syntyy.

– Tulee nälkää tapaamisiin. Sitä nälkää voi sietää, mutta se kasvaa pikkuhiljaa.

Tämän Mäkinen on huomannut itsekin.

– On ihan eri juttu puhua lastenlasten kanssa netin kautta kuin saada heidät syliin.

Mäkisen mukaan myös apteekkien asiakaspalvelussa kannattaa kiinnittää huomiota ihmisten kohtaamiseen. Ihminen kun voi tulla apteekkiin hyvinkin ison henkisen kuorman kanssa. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Miten asiakas nähdään

Mäkinen ei innostu median tavasta jakaa erilaisia ”viisi vinkkiä” -tyylisiä neuvoja siihen, miten meidän tulisi toisiamme kohdata ja auttaa kriisin yli. Sen sijaan hän puhuu mieluummin perusasioista.

– Miten pystyy asettumaan toisen asemaan ja katsomaan tilannetta hänen kannaltaan. Koronaepidemia on uusi tilanne meille kaikille, mutta eri tavoin.

Apteekeissa on pitkin epidemiaa oltu tietyllä tavalla etulinjassa kohtaamassa ihmisiä, jotka yrittävät sopeutua epidemiaan kukin tavallaan. Joku ehkä vähättelee uhkaa ja ihmettelee turvavälejä. Toista pelottaa kaikenlainen asiointi yleisissä tiloissa.

– Uskon, että apteekin työntekijät kantavat itsekin monenlaisia huolia ja pelkoja tilanteesta ja omasta terveydestään ja tulevaisuudesta. Tämä tuo oman haasteensa asiakkaiden kohtaamiseen. Siksi olisi hyvä, että työntekijät voisivat puhua omista tuntemuksistaan työyhteisön sisällä, eivätkä omat huolet välittyisi asiakkaille.

Asiakas kun voi tulla apteekkiin hyvinkin ison kuorman kanssa.

– Tällöin on merkitystä sillä, miten tämä ihminen nähdään. Nähdäänkö vain asiakas vai nähdäänkö ihminen, joka on tullut siihen koko elämänsä kanssa. Se, miten ihminen nähdään, välittyy kyllä.

Toisaalta Mäkinen korostaa armollisuutta myös apteekkityöntekijöille itselleen.

– Ettei odoteta itseltään ja työtovereiltaan myöskään liikaa jaksamista.

Kurkistus tiskin taakse

Mäkisen oma päätyö on tällä hetkellä eläkkeellä oleminen. Hän on kuitenkin suosittu puhuja erilaisissa tilaisuuksissa. Viime vuosina kalenterissa on ollut etenkin sosiaali- ja terveysalan tilaisuuksia.

Teemat liittyvät usein arvoihin ja ihmiskäsitykseen.

– En ole sellainen ammattilainen, joka antaa muille ohjeita, mutta pohdiskelen. Usein tilaisuuksiin halutaan joku, joka katsoo asioita alan tai organisaation ulkopuolelta.

Mäkiselle itselleen nämä tilaisuudet ovat virkistävää vaihtelua.

– Pääsen kurkistamaan maailmaan, jota en tunne.

Kurkistusta apteekkimaailmaan Mäkinen odottaa mielenkiinnolla.

– Sehän on kuin pääsisi katsomaan tiskin taakse.

Ensin on kuitenkin lusittava läpi epidemian mukanaan tuomat rajoitukset. Mäkiselle tämä on tarkoittanut hiljaisuutta ja vetäytymistä. Puhetilaisuudet, matkat ja tapaamiset on toistaiseksi peruttu tai siirretty.

– Epidemia on laittanut meidät neljän seinän sisälle. Jollain tavalla pysähtymisestä voi myös nauttia, mutta kun sitä kestää tarpeeksi kauan, kyllä se alkaa painaa.

APTEKKAARI 2020

• APTEEKKARI 2020 -tapahtuma järjestetään näillä näkymin 19.–20. marraskuuta 2020.
• Paikkana on Messukeskus.
• Tapahtuman ohjelma on pääosin sama kuin kevääksi suunniteltu, mutta yksittäiset muutokset ovat mahdollisia.
• Kokous- ja koulutustapahtumaan osallistuu vuosittain yli puolet Suomen apteekkareista sekä lisäksi toista sataa proviisoria.
• Tapahtuman yhteydessä järjestetään lääke- ja apteekkialan näyttely, josta apteekeille tuotteitaan tai palveluitaan markkinoivat yritykset voivat varata näyttelytilaa.