Hoivayritykset keskittävät annosjakelua

Hoivapalvelujen murros keskittää annosjakelua. Lääkehuolto siirtyy satojen kilometrien päähän ja sirpaloituu, selviää Apteekkarin kyselystä. Siun sote ja Espoo näyttävät toisenlaista esimerkkiä.

Vieremän apteekin apteekkari Anne Kumpusalo–Vauhkonen odottaa yhä Attendon vastausta.

– Periaatteessa he sanoivat, että voivat tehdä paikallisesti omia ratkaisuja pikaisestikin, mutta konkreettisia vastauksia oli vaikea saada, apteekkari harmittelee.

Kun Ylä-Savon sote myi keväällä hoivakoti Sotkanhelmen Attendolle, paikkakunnalla heräsi huoli. Kävi ilmi, että kiinteistön mukana myös annosjakelu siirtyisi Attendon sopimuskumppanille. Vieremän apteekki menettäisi puolet annosjakeluasiakkaistaan.

Omaiset alkoivat kerätä vetoomusta, jotta hoivakodin lääkehuolto säilyisi kotikunnassa. Kumpusalo-Vauhkonen piti tilannetta aluksi mahdollisuutena – olihan apteekki huolehtinut annosjakelusta erityisellä pieteetillä. Palveluun on kuulunut lääkehoidon arviointi jokaiselle asiakkaalle, ja Kumpusalo-Vauhkonen on myös kouluttanut ja tukenut henkilökuntaa säännöllisesti.

Juuri tällaista osaamista lääkitysongelmien kanssa painivat hoivajätit tarvitsisivat. Paikallistuntemus ja yhteistyöverkot eivät kuitenkaan paina, kun hoivayritykset hakevat etua keskittämisestä.

Apteekkarilehden tuoreen kyselyn mukaan 32 apteekkia on viime aikoina menettänyt annosjakelun samalla kertaa, kun kotihoito tai palveluasuminen on ulkoistettu. Lisäksi 38 on menettämässä asiakkaita lähiaikoina tällä tavoin.

Kyselyyn vastanneista 222 apteekista yhteensä 62 eli 28 prosenttia kertoi annosjakelun siirtyneen paikkakunnan ulkopuolelle.

Palvelua vai pussien kuskaamista?

Kun valintakriteerinä käytetään ainoastaan toimituksen yksikköhintaa, annosjakelu kutistuu helposti pelkäksi pussien rahtaamiseksi, eikä lääkehoidon prosesseihin kiinnitetä huomiota. Jos lääkkeet toimitetaan kerran viikossa satojen kilometrien päästä, lähiapteekille jää akuuttitilanteista huolehtiminen. Kokonaisuus ei ole oikein kenenkään hallussa.

Asiakkaiden siirtäminen apteekista toiseen on aina iso työ. Kaikkien kanssa on tehtävä sopimukset, tarvitaan maksusitoumukset ja tieto lääkityksestä on selvitettävä ja siirrettävä reseptikeskuksesta annosjakeluohjelmaan.

Ulkoistamisen yhteydessä lääkehuolto saattaa kuitenkin vaihtua varoittamatta. Tikkurilan Ykköasapteekin apteekkari Christel Monni kertoo, että vuosien moitteeton yhteistyö päättyi ilman kilpailutusta ja kyselyjä. Tieto tuli ”aivan puskista.”

Kyse ei ollut annosjakelusta, vaan reseptilääkkeistä ja muista tuotteista, jotka pakattiin asiakaskohtaisiin pusseihin. Yhtäkkiä osa resepteistä oli lukittu.

– Kun farmaseuttimme soitti hoitokotiin ja kertoi, ettemme saa reseptejä auki, häntä sanottiin hankalaksi. Piti ihan rautalangasta vääntää, että reseptit on lukittu meistä riippumattomista syistä. Totta kai ne sitten vapautettiin, kun farmaseutti soitti ja luetteli lähes 15 reseptiä, jotka piti toimittaa hoivakotiin heti.

Lääkehuolto saattaa sirpaloitua tai siirtyä kauas paikkakunnalta myös kunnan oman annosjakelukilpailutuksen vuoksi. Yksi kyselyyn vastanneista apteekkareista kertoo menettäneensä kaupungin kilpailutuksessa 300 asiakasta ja 2 farmaseuttia.

– Myös kuntien viikkohintakilpailutukset keskittävät annosjakelua lähiapteekkien ulottumattomiin, ja samalla menevät vapaan kaupan tuotteiden toimitukset, kerrotaan toisesta apteekista.

Vanhukset tärkeitä maaseutuapteekille

Varsinkin pienelle maaseutuapteekille hoivakodin tai kotihoidon asiakkaiden menettäminen on kova isku. Siikajoella yksi kunnan hoivakoti myytiin Attendolle, ja näytti selvältä, että pari muuta Ruukissa siirtyy Mehiläiselle. Lisäksi kotisairaanhoidon palvelut paketoitaisiin kauppoihin, ja lääkehuolto siirtyisi trendin mukaisesti sopimuskumppanille.

Apteekkari Jukka Syrjälä laski, että apteekin liikevaihdosta lähtee neljännes ja kuudesta työntekijästä kaksi. Syrjälä puhui suunsa puhtaaksi paikallislehti Siikajokilaakson haastattelussa, mikä ilmeisesti herätti kuntapäättäjät.

– Kunta jarrutti seuraavien hoivakotien myyntiä, ja lisäksi pääsimme tekemään tarjouksen Attendon jo hallinnoiman Siikajoenkylän kotisairaanhoidon annosjakelusta.

Syrjälä epäilee, että hoivajätit pitävät paikallista apteekkia kalliina asiaa selvittämättä. Hänen mukaansa annosjakelufirmat ovat kuitenkin tulleet hinnoissa vastaan, ja pieni apteekki voi antaa jopa edullisimman tarjouksen. Siksi palvelu kannattaisikin kilpailuttaa.

– Paikallinen apteekki on varmasti joustavin joustavin. Tarvittaessa voimme toimittaa lääkkeitä vaikka joka päivä.

Apteekkari Jukka Syrjälän mukaan annosjakelutarjous kannattaa aina pyytää paikalliselta apteekilta. KUVA: Jaakko Mylly.

Syrjälä itse ei toimita Siikajoella enää mitään, sillä hän on jo avannut uuden apteekin Ylivieskassa. Siikajoen ongelmat kypsyttivät päätöstä. Hänen mielestään paras ratkaisu olisi siirtyä palveluseteleihin ja valtion rahoitukseen.

– Asiakas saisi vapauden hankkia lääkkeensä vaikka Ivalosta, jos niin haluaa. Uskon, että hän valitsisi oman kylän apteekin.

Siun Sote säästää palvelusetelillä

Siun sote päätyi palveluseteliin, eikä tähän tarvittu valtiota avuksi. Toukokuun alkuun mennessä yli 2700 asiakasta siirtyi 14 kunnan alueella käyttämään seteliä annosjakelun hankinnassa.

Lähtökohtana oli käytäntöjen yhdenmukaistaminen. Aiemmin jokainen kunta teki omat sopimuksensa.

Vanhuspalveluiden toimialajohtajan Eija Riepon mukaan suurin hyöty on se, että kustannukset on saatu hallintaan. Käytännössä palveluseteli leikkaa kuluja noin euron viikossa asiakasta kohden. Siun soten asiakasmäärillä se tarkoittaa yli 140 000 euron säästöä vuodessa.

Lääkehoidon turvallisuus on parantunut, valinnanvapaus lisääntynyt ja palvelu tullut yhä useamman ulottuville. Siirtymää valmisteltiin tiiviisti apteekkareiden kanssa. Rieppo kehuu yhteishenkeä ja apteekkien kanssa käytyjä keskusteluja.

– Kaikki on käynyt vähintäänkin mallikkaasti, suorastaan erittäin hyvin. Maakunnan apteekit ovat huolehtineet valtavan hyvin siitä, ettei asiakkaille ole tullut katkoksia tai päällekkäislaskutusta, Rieppo kiittelee.

Suurin osa annosjakelun asiakkaista on kotihoidossa. Byrokratiaakin on saatu vähennettyä. Annosjakelukäytännöt ovat nyt täysin yhtenäiset kaikissa kunnissa, eikä kilpailutukseen ja mahdollisiin valituksiin tarvitse varata aikaa.

Rieppo kannustaa muitakin sote-yhtymiä ja kuntia siirtymään palvelusteliin.

– Kannattaa, ilman muuta, hän sanoo.

Oulukin tähtää palveluseteliin

Oulun alueella lääkkeet jaellaan koneellisesti noin 1 400 asiakkaalle. Toistaiseksi palvelu on kilpailutettu, ja parhaillaan siitä vastaa viisi apteekkia.

Palveluseteli voisi kohdella apteekkeja tasapuolisemmin ja parantaa lääkitysturvallisuutta, kun lääkeostokset keskittyisivät asiakkaan valitsemaan apteekkiin.

– Haluamme kunnioittaa asiakkaiden apteekkisuhteita ja valinnanvapautta ja samalla varmistaa, että Oulun apteekit pysyvät elinvoimaisina, tiivistää Oulun vanhustyön johtaja Anna Haverinen.

Tilaaja-asiantuntija Markku Mattila kertoo, että yhteistyö apteekkien kanssa on ollut hyvää.

– Olemme tehneet yhdessä annosjakelua koskevaa sääntökirjaa, josta on joka tapauksessa hyötyä, hankintaanpa jakelu ostopalveluna tai palvelusetelin avulla. On tärkeää, että meillä on yhteisesti sovitut säännöt, Mattila sanoo.

Haasteena on se, että kotihoidosta osa on omaa tuotantoa, osa ostopalvelua, ja lisäksi sitä saa palvelusetelillä.

– Isoissa päätöksissä tuomme asiat hyvinvointilautakunnalle ensin keskusteluun, jonka jälkeen lopullinen esitys valmistellaan ja tuodaan sitten lautakunnan päätettäväksi, Haverinen selventää.

Kunnat voivat vaatia laatua

Siun sote ostaa lähes puolet asumispalveluistaan yrityksiltä. Yhtymä aikoo tiukentaa palvelujensa laatukriteereitä.

Kun nykyiset puitesopimukset päättyvät, koneellista annosjakelua vaaditaan kaikilta tarjoajilta.

– Useat yksityiset yksiköt ovat jo annosjakelun piirissä, ja jatkossa tulemme ehdottomasti edellyttämään, että annosjakelu on käytössä niissä kaikissa, sanoo Eija Rieppo.

Espoo ja kaikki muutkin Länsi-Uusimaan kunnat aikovat tehdä saman. Espoon vanhuspalveluiden johtajan Matti Lyytikäisen mukaan lopullinen päätös siirtyy kesän yli, sillä pakettiin on tulossa paljon muutakin.

Kunnat nostavat laadun hinnan edelle. Ne määrittelevät palvelun hinnan sekä sen, mitä ne odottavat rahalla saavansa. Yritysten tehtäväksi jää lähinnä kertoa, suostuvatko ne kuntien asettamiin ehtoihin.

Kaupunki määrittelee esimerkiksi henkilöstömitoituksen, ravitsemuksen laadun ja ulkoilun vähimmäismäärän. Uutta on myös se, että tehostettua palveluasumista tarvitseva vanhus tai hänen omaisensa saavat valita hoivakodin itse – ja se maksaa saman verran kuin kaupungin palvelu. Maksu määräytyy tulojen mukaan.

Ennen hoivakodit listattiin pitkälti hintajärjestykseen, mikä johti siihen, että käytännössä vain halvimpia käytettiin. Uudessa järjestelmässä verkkoon aiotaan tuoda mahdollisimman ajantasaista tietoa palveluiden laadusta valinnan helpottamiseksi.

Lyytikäinen toivoo, että asiakkaiden valta helpottaa valvontaa. Palvelusetelillä asiakas voi valita myös jonkun muun kuin hyväksytyn ostopalvelun, mutta silloin hinnan erotus jää itse maksettavaksi.

Tilaajaosaamista tarvitaan lisää

Kunnat voivat asettaa palveluille myös muita lääkitysturvallisuutta koskevia kriteerejä kuin edellytyksen annosjakelusta. Ne voivat koskea esimerkiksi toimitusaikoja ja toimitusten määrää, akuuttitilanteita ja prosessien hiomista.

Tänä vuonna velloneessa hoivakriisissä on tullut selväksi, että tilaajat tarvitsevat lisää osaamista. Tilanne paranee, kun sote-uudistus viimein toteutuu, mutta se ei tapahdu ainakaan ihan heti.

Aptekkariliitto on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi sitä, että apteekkien auditointi hoivakotien lääkitysasioissa kirjattaisiin vanhuspalvelulakiin.

Jälkeenpäin on vaikea vaatia jotain, mitä ei ole sopimuksiin tai lakiin kirjattu. Erityisen hankalassa neuvotteluasemassa ovat kunnat, jotka joutuvat rahapulassaan myymään sote-kiinteistöjään.

Vieremällä kuntatalous on poikkeuksellisen vahva, mutta hoivakoti viimeisillään. Kunnan piti valita, rakentaako se uuden vai luopuuko kiinteistöstä. Sotkanhelmi myytiin Attendolle, joka rakentaa parhaillaan jo uutta hoivakotia ja purkaa nykyisen, jahka muutto on tehty.

Kiinteistökaupalla on heijastevaikutuksia apteekin elinkeinotoimintaan, kuten kunnanjohtaja Mika Suomalainen asian ilmaisee.

– Apteekki on Vieremälle ja kuntalaisille hyvin tärkeä, ja olemme siksi voimakkaasti vedonneet, että Attendo voisi tehdä tässä paikallisen ratkaisun. Paikallinen apteekki tuntee asiakkaat ja he voivat myös kouluttaa henkilökuntaa. Kyllä tämä kokonaisuus on meidän kaikkien yhteinen huoli, Suomalainen sanoo.

Adressissa on jo satoja nimiä

Suomalainen uskoo, että yhteistyö Attendon kanssa saadaan toimimaan, ja samaa toivoo apteekkari.

– Toivottavasti adressi kiäntää kelkan. Attendokin varmasti ajattelee asukkaiden parasta. Mielellämme olisimme heitä auttamassa ja tarjoamassa omaa osaamistamme, jota uskallan väittää tässä yhdeksi Suomen parhaimmista, sanoo Kumpusalo-Vauhkonen.

Pahimmassa tapauksessa apteekkari joutuu vähentämään väkeä ja nipistämään aukioloaikaa. Andressin voima nähdään pian. Puuhamies Erkki Kaikkonen kerää nimet parista viimeisestä allekirjoituspaikasta ja luovuttaa listan kunnanjohtajalle ensi viikon lopulla.

Andressi on ollut suosittu. Sitä kysytään Kaikkoselta nähdäämpä hänet hautausmaalla tai varaosaliikkeessä.  Jopa paikkakunnalta muuttaneita on tullut sen vuoksi käymään. Koossa onkin jo satoja nimiä.

Kaikkosen oma äiti täyttää hoivakodissa syyskuun alussa sata vuotta. Enemmän häntä on kuitenkin motivoinut nimien keräämiseen apteekkarin palveluasenne. Ja sen hän tunnistaa 51 vuoden kokemuksella.

– Anne on kyllä ottanut lääkehoidon sydämen asiakseen, sanoo entinen rautakauppias.