Apteekkari
lauantai 19.10.2019

Hoivakriisi lyhentää naisten työuria


ISTOCK 25.09.2019 21:58

Huono vanhustenhoito johtaa siihen, että työelämästä poistuu naisia omaishoitajiksi ennen eläkeikää.

Tutkijat ovat havainneet, että hoivavastuun sälyttäminen omaisille pakottaa työssä käyviä ihmisiä jäämään kotiin Suomessakin.

Nämä läheisistään huolehtivat omaiset ovat yleensä keski-ikäisiä naisia. Kun hoivavelvoitteet päättyvät, ei töihin paluu välttämättä onnistukaan, esimerkiksi ikäsyrjinnän vuoksi.

– Odotukset omaisten osallistumisesta ikääntyneiden perheenjäsentensä hoitoon ovat kasvaneet jatkuvasti, ja monille työn ja hoivavelvollisuuksien yhdistäminen on todella hankalaa, sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger Jyväskylän ylipistosta.

Krögerin mukaan Isossa-Britanniassa on jäänyt arviolta kaksi miljoonaa omaista pois työelämästä tämän vuoksi. Isoja ongelmia on ollut myös Japanissa, jossa on päädytty järjestämään omaishoitovapaita hyvin joustavasti.

Yhdysvaltalaisen kotihoitoyrityksen Home Instead Senior Caren toimitusjohtajan Jeff Huberin mukaan myös yhä useampi amerikkalaisnainen jää töistä hoitaakseen vanhempiaan.

– Vanhustenhoitoon pitäisi saada resursseja lisää. On kallista, että työssä käyviä ihmisiä jää pois töistä. Ei ole järkevää leikata hoitopaikkoja ja odottaa, että omaiset hoitavat, sanoo sosiaalipsykologian lehtori Mia Silfver-Kuhalampi Helsingin yliopistosta.

Ristiriitaisia odotuksia

Eläkeuudistuksilla on pyritty pitämään suomalaiset töissä yhä pidempään. Tuoreet tilastot syntyvyyden laskusta ovat herättäneet keskustelua, pitäisikö eläkeikää jälleen nostaa.

Nykyisen hallituksen talouspolitiikka perustuu kovaan tavoitteeseen nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Naisten työuria on yritetty tukea perhevapaauudistuksilla melko laihoin tuloksin.

Vanhustenhoidon kaatuminen perheiden vastuulle uhkaa kaikkia näitä tavoitteita.

– Vaatimukset ovat tosi ristiriitaisia. Usein puhutaan jopa ihan suoraan, että pitäisi hoitaa omat vanhukset, koska onhan se häpeällistä hylätä heidät. Ei ajatella kokonaiskuvaa – mitä tarkoittaa kansantaloudelle se, että työura jää kesken loppupäästä, sanoo Silfver-Kuhalampi.

Tutkija sanoo ymmärtävänsä, että rahaa ei riitä kaikkeen, mutta työikäisten uhraaminen vanhustenhoitoon on tehotonta ja maksaa lopulta enemmän kuin järjestetty hoiva.

– Ainakaan ei pitäisi panna päätä pensaaseen. Asia ei korjaannu itsestään.

Edellinen hallitus jopa odotti, että omais- ja perhehoitoa lisäämällä voitaisiin vähentää merkittävästi kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen kustannuksia. Omaishoitoa koskevassa lakiesityksessä arvioitiin, että omaishoito säästäisi kuntien menoja vuoteen 2020 mennessä jo 190 miljoonaa euroa vuodessa.

Kahden vastuun puristuksessa

Suuntaus on havaittu meilläkin tutkimuksissa, mutta asiaan varautuminen on Krögerin mukaan ”lapsenkengissä.” Kattava tilastointikin puuttuu.

Esimerkiksi kun edesmennyt työelämätutkija Kaisa Kauppinen ja Silfver-Kuhalampi tutkivat työn ja hoivan sovittamista (Läheis- ja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen, 2015), he käyttivät apunaan Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -katsausta, jota ei ole tehty vuoden 2012 jälkeen.

Tutkimuksessa käsiteltiin myös Yhdysvalloista tuttua sandwiched-ilmiötä. Termillä tarkoitetaan työssä käyviä ihmisiä, jotka hoitavat lastensa lisäksi vanhempiaan tai puolisoaan.

Näitä kahden hoivan puristuksessa olevia työntekijöitä oli 13 prosenttia vastaajista. Osa heistä oli joutunut lyhentämään työaikaa, luopumaan uusista haasteista, matkatöistä tai töistä kokonaan.

Krögerin mukaan kerrosleipäkäsite jakaa tutkijoita. Osan mielestä elintapojen muutos siirtää hoivan tarvetta niin, että hoivaajien lapset ehtivät kasvaa aikuisiksi. Toisaalta myös lapsien hankkiminen on myöhentynyt, mikä voi tulevaisuudessa jopa vahvistaa ilmiötä.

Omaishoitajien täytyy pitää huolta myös useista lääkehoidoista, mikä tuottaa joskus vaikeuksia (Kuva: Eeva Anundi).

Omaishoitajia täytyy tukea

Ikärakenteen kehitys johtaa siihen, että yhä useampi työntekijä joutuu omaishoitajaksi. Heitä voidaan tukea työajan joustoilla, liukumilla, etätyömahdollisuudella, työaikapankeilla ja palkattomalla vapaalla.

Monelle hoivaajalle työ on selviytymiskeino, joka auttaa jaksamaan. Kauppisen ja Silfver-Kuhalammen tutkimuksessa vastaajat arvostelivat byrokratiaa ja monimutkaista tukiviidakkoa ja toivovat asioivansa vain yhden viranomaisen kanssa, vaikka digitaalisesti.

”Wanhusten Wilma pitäisi ehdottomasti saada käyttöön!!! Olen käyttänyt tänään tunteja isoisäni asioiden hoitoon. Tieto ei kulje kotihoidon sisällä, vaan omaiset joutuvat toimimaan välittäjinä. Koska kotihoidon koordinaattorille ja sosiaalityöntekijälle voi soittaa vain puhelinaikana, nämä työt lankeavat vain niille, jotka voivat soittaa työaikana”, valitti yksi vastaajista.

Omaishoidossa on myös samoja lääkitysongelmia, joita on havaittu hoivakodeissa ja kotihoidossa. Emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä ja professori Marja Airaksinen haluavat, että omaishoitoon määrättäisiin lakisääteiset turvatarkastukset.

He esittävät, että apteekit alkaisivat tehdä kotikäyntejä lääkitysturvallisuuden varmistamiseksi.

Vaikutusta työuriin pitäisi tutkia

Läheishoivan vaikutuksia työuriin pitäisi myös alkaa tilastoida ja tutkia järjestelmällisesti. Jyväskylässä Tiina Sihto viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa työn ja omaishoidon yhdistämisestä.

– Perheiden jatkuvasti lisääntyvät vastuut omaisistaan lyhentävät työuria hyvin todennäköisesti jo nyt. Riski kasvaa, jollei vanhuspalveluiden saatavuutta saada kohennettua, sanoo Kröger.

Eläketurvakeskuksen tutkimuspäällikön Susan Kuivalaisen mukaan palkkatyön vaihtuminen vapaaehtoistyöksi vaikuttaa aina kansantalouteen, mutta ilmiön laajuudesta tai summasta ei ole tietoa. Asiaa olisi Kuivalaisenkin mielestä hyvä tutkia.

– Emme esimerkiksi tiedä, miten omaishoito vaikuttaa eläkkeelle siirtymiseen tai paljonko omaishoitojaksoja on – ja millaisen loven ne tekevät eläkekarttumaan. Tämä olisi tarpeellinen tutkimuskohde, Kuivalainen sanoo.

Kuivalaisen mukaan on tunnettua, että naiset ottavat suurimman hoivavastuun lapsistaan ja vanhemmistaan sekä omista ja puolisonsa sukulaisista. Hoitovapaiden epätasapainon on jo todettu vaikuttavan eläkkeisiin ja hidastava naisten ansiokehitystä.

Omaishoitajaliiton toiminnanjohtajan Sari Tervosen mukaan työn ja hoivan yhteensovittamisesta kasvaa yhteiskunnalle yhä suurempi haaste. Siksi kannattaisi investoida toimivaan vanhustenhoitoon ja omaishoidon tukemiseen.

– Ei riitä, että saadaan lapset maailmalle, vaan heille pitäisi taata myös mahdollisuus keskittyä työhönsä, Tervonen sanoo.

Fakta: omaishoidon lääkitysongelmat

  • Potilaalle oli määrätty sopimatonta lääkettä.
  • Potilas oli jätetty lääkitsemättä tai reseptin ohjeet olivat epäselviä.
  • Lääkehoitoa ei arvioitu kokonaisuutena.
  • Lääkettä oli annettu väärä annos tai väärään aikaan.
  • Lääkehoitoa oli vähennetty omin päin.
  • Lääkkeitä säilytetiin kotona väärin.

Havainnot ovat proviisori Annika Kiiskin keräämiä riskejä ja -poikkeamia, joita hän löysi tutkimuksessaan omaishoitajaperheistä.

Takaisin