Fimean maksuihin rajut korotukset
INKERI KOSKELA 26.01.2012 09:33
Päivitetty 26.1. Vuodenvaihteessa voimaan tullut STM:n asetus korotti tuntuvasti lääkealan toimijoiden lupa- ja tarkastusmaksuja.
Esimerkiksi apteekkiluvasta perittävä maksu nousi 3 000 eurosta 5 000 euroon ja sivuapteekkiluvan maksu 1 000 eurosta 2 500 euroon. Apteekin palvelupisteluvan hinta on vuoden alusta lukien 1 500 euroa ja verkkopalveluilmoituksen käsittelymaksu 1 000 euroa.
Apteekin tarkastusmaksu on 2 000 euroa ensimmäiseltä päivältä ja 1 000 euroa lisäpäiviltä. Fimean tekemä sivuapteekin tarkastus maksaa nyt 1 000 euroa. (EK)
STM:n asetus Fimean maksullisista suoritteista (pdf) >
KESKUSTELE UUTISESTA Mitä mieltä olet Fimean maksujen korotuksista?
Takaisin
Kommentit (13)
En ole itse oivaltanut Keskustan logiikkaa apteekkien suhteen. Kuvittelisin, että apteekkipalvelut halutaan turvata maaseudulla? Kuitenkin Hyssälän aikana otettiin käyttöön viitemaajärjestelmä, eli ruvettiin suosimaan Intiassa ja Kiinassa lapsityövoimalla rottien keskellä tehtyjä lääkkeitä eikä pienten apteekkien talouteen tullut kompensaatiota. Lääkelaitoksen kohonneet maksut tulivat vielä kaupan päälle. Ketä tässä oikein uskaltaa äänestää?
Tosi on että ennen Lääkelaitoksen aikaan Suomi toimi
myyntilupahakemusten viitemaana muille EU-maille, mistä tuli EU-rahaa
suoraan Suomelle. Nykyisin hajautettujen ja muiden hakemusten saanti
on vaikeutunut. Kilpailu on kovaa ja ilmeisesti teollisuuden usko että
Fimea kykenisi samaan kuin Lääkelaitos aikanaan on heikentynyt. Ennen
hakemusmaksuja piti alentaa jotta Lääkelaitos ei tuottaisi voittioa.
Nyt tilanne on toisin. Alueellistamisella on lisäkustannuksia kahden
paikan vuokrien kanssa, lisääntyvinä matkustuskustannuksina,
lisähenkilökuntana, jne. Olisikohan Apteekkariliiton ja muiden
asianosaisten pitänyt tukea silloisen Lääkelaitoksen henkilökunnan
taistelua kun he sinnikkäästi vastustivat alueellistamista tiedostaen mitä
ongelmia viraston hajauttaminen toisi tullessaan. Tosin miten poliittisia päätöksiä muutat vaikka olisivat kuinka huonoja.
Paskat on jo housussa eli on turha jossitella alueellistamisella. On jännää, ettei kustannuksia tuotu esille silloin 2009. Vuokrasäästöjä vain piti tulla.
Samassa poolissa on tosiaan teollisuuskin. Samaan aikaan toisaalla Fimea on ilmoittanut Eurooppaan ettei kiireiltään ehdi ottaa rahakkaita tunnustamismenettelyn myyntilupia käsittelyyn. Tästä aiheutuva gäppi on helppo maksattaa kahdella instanssilla, joita Suomessa voi mielin määrin lyödä: apteekit ja lääketehtaat.
Eikö Fimealle tullut uusia virkoja tekemään sitä sosiaalifarmasian tutkimuksen tapaista toimintaa? Kyllä siitä kannattaa jokaisen maksaa muutama tuhat lisää.
Apteekkarilehti voisi haastatella Rajaniemeä, pyytää perustelut hintojen korotuksille ja kysyä mihin rahat menevät.
Apteekkariliitto voisi selvittää tai selvityttää, mihin Fimea aikoo käyttää sen rahan, mikä kertyy huomattavan suurista apteekkien lupa- ja tarkastusmaksujen korotuksista.
Julkisuuslaki, ja sen sisältämä julkisuusperiaate toteaa:
Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jos niistä ei toisin säädetä.
Eli Fimean on pyydettäessä toimitettava esimerkiksi vuoden 2012 budjetti, jossa on oltava joku suunnitelma siitä, mihin huomattavat lisätulot tullaan käyttämään.
Fimea on vuoden 2010 toimintakertomuksessaan todennut seuraavaa
hakemuskäsittelyssä on noudatettu määräaikoja (tavoite saavutettu 4/5)
tarkastusten määrä on lääketurvallisuuden edellyttämällä tasolla (4/5)
toiminnan kustannukset on suhtessa suoritetasoon (tavoite ylitetty 5/5)
2010 maksullisen toiminnan tulot olivat 200.000 euroa suuremmat kuin maksullisen toiminnan menoa (19,7 milj vs 19,5 milj euroa)
Yhteenvetona: 2010 Fimean laskutus on ollut kuluja vastaava kohtuullisen hyvin.
Fimea on linjannut 13.12.2010 Sinikka Rajaniemen allekirjoittamana
kannattavuudesta: Maksullisen toiminnan julkisoikeudelliset suoritteet ja erillislakien mukaiset suoritteet tuotetaan kustannusvastaavasti.
Eli mihin Fimealle kertyvä huomattava lisäraha on tarkoitus käyttää?
Ehkä Apteekkariliiton on turha nytkin ottaa kantaa korotuksiin, jos ei kerran alueellistamiseenkaan otettu kantaa. Ei kenellekkään tullut mieleen pohtia maksajaa?
Paljonkohan noissa vuokrissa on oikein eroa ja miten niillä voidaan selittää kustannuksia? Kai uuden rakentaminen on saman hintaista Helsingissä ja Kuopiossa. Kuopiossahan on tunnetusti hinnakkaita omakotitaloja. Uudessa mallissa vuokraa maksetaan viiteen paikkaan ja ennen oli yksi paikka. Lisäksi tulee lentokustannukset yhteisiin kokouksiin ja hotelliyöt pikkujoulujen ajaksi. Tietotekniikkakin vaatii päivityksiä.
Loogista jatkoa Fimea toiminnan yleiselle läpinäkymättömyydelle. Apteekkariliitto on oikeutetusti kyseenalaistanut toimenpiteet apteekkien näkökulmasta ja saa varmasti tukea Lääketeollisuudesta (toivottavasti yhteistyötä tehdään). Aluepolitiikan pitäisi laskea yleiskustannuksia Fimeassa pitkällä tähtäimellä vaikkapa Kuopion selvästi Helsingin ydinkeskustan edullisempien vuokrien vuoksi. Voi ihan hyvällä syyllä kysyä miten Fimessa oikein toimitaan?
Apteekkariliitto ei ottanut kantaa alueellistamiseen lainkaan. Virheellistä tietoa ei pidä nimimerkin suojissa levittää.
Nyt maksetaan alueellistamisen (jota myös Apteekkariliitto tuki) kustannuksia ja se on nyt hyväksyttävä. Hintansa on kaikella poliittisella pelillä.
Vuoden päästä Fimea pystyy osoittamaan, miten se on pystynyt selvästi parantamaan omaa tulostaan.
Siitä hyvästä koko henkilökunta saa hieman tulospalkkaa ja ylin johto huomattavasti enemmän. Onhan sen ylin johto viisailla päätöksillään sen ansainnut.
Arvasitte oikein, kuka maksaa.