EU-tuomioistuin hyväksyisi YA:n sivuapteekit

EUT:n päätöksen perusteella on vaikea sanoa, mikä on ollut aikajärjestys Tammiston apteekkilupien haualla. Joka tapauksessa lääkelaki ei ainakaan minusta nykymuodossaan tarkoita, että YA:n sivuapteekkiluvat pitäisi myöntää eri perusteilla kuin muille apteekeille. Lääkelain sisältämä säännös YA:n sivuapteekeista tarkoittaa vain sitä, että YA:lla on oikeus enintään 16 sivuapteekkiin. Poikkeus koskee vain sivuapteekkien lukumäärää, ei perusteita sivuapteekille. Lääkelain 52.3 § sisältää siis sanan enintään. Ei viranomaisella ole velvollisuutta antaa YA:lle maksimimäärää sivuapteekkeja, niin kuin ei ole yksityisellekään apteekkarille velvollisuutta antaa maksimimäärää (3). Tästä ei pitäisi edes tarvita keskustella, koska lääkelain tarkoitus on turvata lääkehuoltoa, ei HY:n taloutta. EUT:ssa asia oli kuitenkin muotoiltu siten, että YA:n kriteerit kokonaisuudessaan sivuapteekkien perustamiselle ovat erilaiset. Valituksessa on siis kaksi asiaa: 1) jos YA saa helpommin sivuapteekkiluvan kuin muut, onko tilanne lääkelain mukainen ja 2) ovatko YA:n privilegiot kokonaisuudessaan hyväksyttäviä EU-lainsäädännön kannalta.

Vaikka Tammistoon olisi apteekkilupa myönnetty yksityiselle apteekkarille, joku lähialueen apteekkari (tai apteekkarit) olisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä valittanut myös siitä. Tästä on lukuisia esimerkkejä ympäri Suomen, että apteekkarit eivät halua lähialueelle uutta kilpailijaa, vaikka uudelle apteekille olisi perusteltu tarve, oli kysymyksessä sitten YA tai yksityinen apteekki.

Jos muille apteekeille annetaan YA:n oikeudet, tarkoittaa se apteekkilaitoksen "norjalaistamista". Helpompaa on kaventaa YA:n privilegioita siten, että YA luopuu aluksi Helsingin ulkopuolella olevista apteekeistaan, mikä olisi myös suomalaisen lääkehuollon etu.YA:n annetaan näköjään muun ohessa valmistautua tulevaan apteekkilaitoksen vapauttamiseen vaihtamalla sivuapteekkejaan paremmin kannattaville paikoille. Tulevaisuudessa meillä on sitten YA ja pari muuta ketjua, jotka ovat lääketukkujen/-teollisuuden omistamia.

Jos 100 metrin juoksussa joku saa etumatkaa 10 metriä ja voittaa kisan, sanommeko silloin, että etumatka oli perusteltu, koska muuten kukaan ei olisi juossut niin kovaa aikaa. Resurssien haaskaaminen tulee siitä, että emme koskaan kykene samaan selville, mitä kaikkea toiset saisivat aikaiseksi YA:n säännöillä. Toisaalta YA saattaa tappaa pelkillä privilegioillaan tehokkaita yksikköjä, mikä myös on resurssien haaskaamista. Otetaan käänteinen esimerkki. Erikoisvalmisteiden tuottaminen YA:lla ei todennäköisesti ole se tehokkain ratkaisu, koska se nimenomaan perustuu erioikeuksiin. Sama koskee harjoittelijoiden suurta määrää, joka tuskin perustuu muuhun kuin sivuapteekkierioikeuksiin. Markkinatalous perustuu siihen, että asetetuilla pelisäännöillä paras ja tehokkain palkitaan. Nyt pelisäännöt eivät ole samat kaikille, jolloin paras ei välttämättä tule palkituksi, mikä on suomalaisen potilaan tappio. Tappio näkyy esimerkiksi siten, että farmaseuttien työpanosta kohdennetaan niille ajoille tai alueille, joissa sitä ei eniten kaivata.

Jos ihan oikeasti haluttaisiin vapautta ja kilpailua, niin tämä Suomen ikivanha privilegiojärjestelmä romutettaisiin ja apteekkien perustaminen vapautettaisiin. Kenen tahansa on saatava perustaa yhtiö, joka harjoittaa apteekkiliiketoimintaa. Henkilöstön koulutusvaatimuksista säädettäisiin omilla säädöksillään niin, että farmaseuttista väkeä löytyisi aina riittävästi. Yrityksen omistajan ei tarvitse olla proviisori, mutta se voisi olla proviisori, kuka tahansa proviisori, toisin kuin nyt. Mutta tästä lausumasta varmaan seuraa, että nykyiset apteekkarit ja apteekkiaan nyt parikymmentävuotta odottavat proviisorit kilvan lausuvat vasta-argumentteja, miksi tällainen ei millään sovi Suomeen...

NOS:lle kysymys: Millä perusteella pidemmät aukioloajat ovat resurssien haaskaamista ja mikä on tämä "tehokkaampi" apteekki, joka joutuu ahtaalle YA:n privilegioiden takia. Millä perusteella YA.n toiminta on tehottomampaa kuin muiden apteekkien, silläkö perusteella että sen on julkisessa omistuksessa eikä yrittäjävetoinen henkilöyritys niinkuin yksityiset apteekit ovat. Ja millä perusteella YA:n pidemmät aukioloajat johtavat lääkehuollon heikentymistä alueella?.

Jos ja kun YA ei tee "erikoistoimintojaan" tällä hetkellä tappiolla, on selvää, että tekijöitä tulee ilmoittautumaan YA:n korvaajaksi. Pidemmät aukioloajat perustuvat taas siihen, että YA pystyy erikoisasemansa turvin kilpailemaan pidemmillä aukioloajoilla, mikä on puhdasta yhteiskunnallista resurssien haaskaamista, koska pidemmät aukioloajat saattavat tarkoittaa, että jokin tehokkaampi apteekki joutuu ahtaalle privilegioiden, ei tehokkaamman toiminnan takia, mikä taas tarkoittaa lääkehuollon heikentymistä alueella. Miksi ihmisten on helpompaa ymmärtää jonkin toisen toimialan toimijan privilegioiden haitallinen vaikutus kuluttajalle verrattuna YA:n tilanteeseen? En ole esim. kuullut Fortumin määräävän markkinaseman ja erikoisaseman (omistaa paljon vesivoimaa) olevan kuluttajalle siunaus. Merkillistä.

Miksi heille ei riitä 3 sivuapteekkia?

Pharmacistille vain kysymys, että mitä todellista hyötyä on yhdestä 24 h aukiolevasta sivuapteekista Helsingin keskustassa? Lähettävätkö he sieltä yöllä lääkkeitä esim. lappilaisille?

Jos YA ajettaisiin alas, apteekkipalvelujen taso romahtaisi Suomessa. Yksityisten apteekkien resursseilla ei voisi toteuttaa esim. harvinaisten lääkkeiden lääkevalmistusta siinä laajuudessa, kuin YA tekee. Myös pitkät aukioloajat olisivat historiaa samoin kuin Suomen ainoa 24 h apteekki Töölössä. Jos nämä loppuisivat, mistä hankitaan tilalle vastaavat resurssit?

EUT on siis päättänyt, että jollekin toimijalle voidaan antaa erivapauksia, jos sille on riittävän hyvät perusteet. Nyt on vaarana se, että tietyt YA:n toiminnat otetaan yleishyödyllisinä, vaikka ne eivät sitä vääjäämättä ole. Otetaan esimerkiksi harjoittelu ja lääkevalmistus. Kumpikaan toiminta ei ole yleishyödyllistä. Harjoittelijoilla ei ole normaali palkka, joten harjoittelijan alhaisempi tuottavuus näkyy alempana kustannuksena apteekille. YA:n tulisi siis rekrytoida harjoittelijoita niin paljon, että marginaalikustannukset viimeisestä harjoittelijasta ylittävät työpanoksen arvon. Suomen kielellä työvoimaa tulisi siis olla rankasti yli tarpeen. Lääkevalmistus taas tuskin on tappiollista touhua YA:lle. Koska KHO:n on mahdotonta mitata sitä, mikä on tappiollista toimintaa ja mikä ei, on KHO:n vain helpompi kysyä kysymys: tulisivatko po. toiminnot hoidetuksi ilman YA:n erioikeuksia? Niin kuin yllä totesin, nyt on vaarana, että YA:n toimintoja luokitellaan korvaamattomiksi, vaikka asiat tulisivat hoidetuksi ilman erivapauksia. EUT olisi itse asiassa voinut päättää suoraan, että privilegiot YA:lla eivät vastaa tarkoitustaan, koska muissakin maissa hommat hoituvat ilman YA:ta.

Hyvä päätös EU:lta. YA:n uudelleenjärjestely tai sivuapteekkilupien määrän vapauttaminen ei olisi ollut alallemme hyväksi. Olisi kyllä suotavaa, että YA toteuttaisi entistä enemmän alkuperäistä "missiotaan".
Hyvää Juhannusta!

Ironia on vaikea laji. Tämä kun on vapaa palsta, kuka tahansa Täti Tomera voi kirjoittaa mitä tahansa.
Ugh, puhut asiaa.

Apteekkari -ja melkein häpeän sitä: minne huumorintajusi katosi? Vai eikö teillä käy asiakkaita, jotka sanovat että YA:ssa se vasta pätevä henkilökunta on, kun ovat oikein yliopistossa koulutettuja.
Luuletko todella että minä en tiedä että me kaikki olemme yliopistossa opiskelleita :)
Kaikesta huolimatta hyvää Juhannusta! Vai voiko se olla hyvä kun sataa?

Tuomiosituimen päätös antaa suomalaiselle apteekkijärjestelmälle lisää armonaikaa. Päinvastainen päätös ja vapaus kaikille apteekkiluvan haltijoille perustaa sivuapteekkeja haluamansa määrän haluamalleen paikalle olisi romuttanut täkäläisen järjestelmän. Se olisi ollut kuolinisku apteekkilupajärjestelmälle.
Herätys apteekkarit!

Yhyy yhyy. YA kiusii, äiti auta.
Lopettakaa tyhjänpäiväinen ruikutus ja alkakaa hommiin. Kukaan jaksa kuunnella ainaista valitusta. Taas ei nähdä metsää puilta ja ollaan marttyyreja.
Luuleeko Täti Tomera, että muiden apteekkien henkilökunta EI ole samalla tavalla koulutettua? Samasta tuutista on kaikki työnnetty, ja YA:n rahaa on siinäkin käytetty.
Mie en jaksa.

Silloin kun minä harjoittelin Mannerheimintie 5:ssä, niin koko meidän kurssi sai kyllä kokea sen, että olemme enemmän haitaksi YA:n työntekijöille. Huokailua ja hammastenkiristystä sai osakseen, kun aneli resepteihin yliopistokoulutetun farmaseutin puumerkkejä.
Jos YA:lla säilyy erivapaus, niin mielestäni saavat kyllä huolehtia kaikista harjoittelijoista, eikä niitä enää meille oteta.
Tavallinen apteekki joutuu anomalla anomaan että saisi edes sen ensimmäisen sivuapteekin.

Kyllä YA:lle joku porsaanreikä keksitään vaikka nuo kriteerit eivät täyttyisikään. YA on pyhä asia ja onhan heidän henkilökuntansakin oikein yliopistokoulutettua.

Tuomioistuimen päätös näyttää vain sivujuonteelta alkuperäisessä kiistassa, mutta nyt YA:n on pystyttävä hoitamaan kaikkien farmaseutti- ja proviisoriopiskelijoiden harjoittelu sivuapteekkien pitämiseksi.