Etulinjassa - näin koronaepidemian alku koettiin apteekeissa

Ivalon apteekki heräsi koronahulinaan jo tammikuun lopulla. Puolitoista kuukautta myöhemmin apteekit ympäri Suomen löysivät itsensä järjestämästä koko toimintaansa uuteen uskoon.

Suomen ensimmäiset koronaepäilyt – kiinalainen mies ja poika – tavattiin Ivalossa jo tammikuun lopulla. Epäily uutisoitiin kansainvälisesti.

Seuraavana aamuna Ivalon apteekissa oli apteekkari Risto Ropposen mukaan ”täysi show päällä”. Ensimmäisinä loppuivat hengityssuojaimet.

– Ei niinkään paikallisten, vaan alueella majoittuneiden turistien toimesta. Meillä ei ollut mitään mahdollisuutta varustautua tähän. Asia uutisoitiin illalla, ja aamulla kaikki oli valmista kauraa, Ropponen toteaa.

Ivalon tuolloinen koronaepäily osoittautui turhaksi, mutta valmiustila jäi kytemään.

Vain muutama päivä myöhemmin Suomessa uutisoitiin ensimmäinen varmistettu koronatapaus. Nuori kiinalaisnainen oli ensimmäisten tietojen mukaan tullut Wuhanista, taudin alkusijoilta, Helsinki-Vantaan ja Ivalon kautta Saariselälle, josta hänet oli kuljetettu Rovaniemen keskussairaalaan.

– Siinä hötäkässä emme edes ehtineet pelätä, että nainen olisi käynyt asioimassa täällä apteekissa, Ropponen kertoo.

Apteekkien hyllyt tyhjenevät

Muualla Suomessa epidemia syttyi ja vaikutti hitaammin.

Käsidesiä, särkylääkkeitä, hengityssuojia ja vitamiineja meni apteekeista maaliskuun alussa vähän normaalia enemmän. Huoli näkyi lähinnä yksittäisissä asiakkaissa.

Varautuminen oli kuitenkin jo alkanut. Apteekeista yli 60 prosenttia oli maaliskuun alussa selvittänyt, miten omalla alueella oli määrä toimia epidemiatilanteessa ja kuka alueella vastaa tartuntataudeista. Joka toinen apteekki oli varannut hengityssuojaimia henkilökunnalleen.

Maaliskuun puolivälissä tulivat ensimmäiset oikeasti huolta herättävät uutiset epidemian leviämisestä Suomessa.

Alkoi ennen näkemätön kysyntä.

Muutamassa päivässä apteekkien käsidesihyllyt olivat tyhjentyneet kautta maan. Apteekeille annettiin lupa käsidesin valmistamiseen, ja kaikki, mitä valmistui, meni. Valmistusta hidasti raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien puuttuminen.

Maaliskuun kolmannen viikon alussa hallitus velvoitti yli 70-vuotiaat pysymään kotona, mutta nämä tungeksivat apteekkeihin. Apteekit laajensivat kotiinkuljetuksia nopeasti, ja tarjosivat niitä riskiryhmille jopa ilmaiseksi.

Lääketukut eivät pystyneet vastaamaan apteekkien nopeasti kasvaneeseen kysyntään. Tyhjät särkylääkehyllyt ja saamatta jääneet reseptilääkkeet herättivät lisää huolta – ja hamstraus kiihtyi.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea suitsi kansalaisten hätää ja toisaalta apteekkien päivittäisiä tilausmääriä tukusta.

Lopulta sosiaali- ja terveysministeriö teki päätöksen rajoittaa lääkkeiden myyntiä tuoreen valmiuslain mukaisen asetuksen turvaamana.

Muun muassa särkylääkkeiden myyntiä rajoitettiin yhteen pakettiin asiakasta kohden.

Kovahermoinenkin alkaa epäröidä

Ivalon apteekissa ei ole toistaiseksi ollut pulaa kuin käsidesistä ja hengityssuojaimista. Ropponen näkee, että parin vuoden takainen Oriolan toimitusongelmakriisi on osoittautunut hyväksi opettajaksi: apteekin varastot elintärkeistä lääkkeistä on optimoitu kestämään toimituskatkoksia pitkällekin ajalle.

Ropponen kertoo silti yllättyneensä ihmisten reaktioista: vessapaperin, makaronin ja lääkkeiden hamstrauksesta.

– Jopa täällä, missä ihmiset ovat kokeneet paljon aiemminkin ja ovat yleensä hyvin jalat maassa asioiden kanssa. Mutta ehkä tämä uutisoitiin niin, että kovempihermoinenkin alkoi epäröimään.

Ropposen omia hermoja ovat koetelleet lähinnä puhelinsoitot, joissa on myyty käsidesiä ja hengityssuojia uskomattomaan hintaan.

– Kun on kysytty, että kiinnostaisiko, on voinut kyllä vastata, että ei.

Pleksejä tiskeille, suojuksia tulostimesta

Maaliskuun loppupuoliskolla apteekeissa lauloivat porat, kun pleksilaseja ruuvattiin kiinni reseptintoimituspisteisiin ja kassoille. Kuun loppuun mennessä niitä oli käytännössä kaikissa apteekeissa.

Suojakäsineet olivat käytössä joka toisessa apteekissa, mutta muita suojaimia oli vasta vähän.

Hengitys- tai henkilösuojia kaivattiin lisää, mutta niitä ei saanut enää tukusta. Tämä osaltaan lisäsi huolta. Maaliskuun lopulla kahdeksan kymmenestä apteekkarista kertoi, että koronaepidemia huolestuttaa henkilökuntaa.

Vaalan apteekissa apteekkari Jyri Saastamoinen keksi, että apua voisi saada 3D-tulostimella. Kun Vaalan apteekin ja Saastamoisen puolison, Virva Saastamoisen apteekin eli Paltamon apteekin henkilökunta oli saatu suojattua, pariskunta alkoi miettiä, missä suojia tarvittiin nyt kiireimmin.

Kotihoito nousi nopeasti mieleen – ja niin Vaalassa ja Paltamon alueella työskentelevät 80 kotihoidon ammattilaista saivat pian apteekeiltaan kasvosuojukset.

Vaalan apteekissa apteekkari Jyri Saastamoinen keksi, että apua voisi saada 3D-tulostimella voisi tulostaa kasvosuojuksia.

Uudistuksia, kuljetuksia ja digiloikkia

Apteekit kehittivät nopeasti myös muita suojautumistoimia. Pieni osa apteekeista alkoi tehdä kahta erillistä vuoroa. Vuorojen välissä tilat suljettiin ja desinfioitiin ja hoidettiin esimerkiksi kotihoidon ja hoivakotien lääkehoidot.

Etätyö lisääntyi. Osa työvuorosuunnittelusta, laskutuksesta ja annosjakeluun liittyvästä työstä ryhdyttiin hoitamaan etäyhteyksillä.

Myös asiakkaiden määrää apteekeissa alettiin rajoittaa monin paikoin, jotta turvalliset etäisyydet säilyisivät. Pääsyä palveluvalinnan puolelle rajoitettiin, ja osa apteekeista siirtyi palvelemaan pelkästään luukun kautta. Ajassa palattiin ikään kuin takaisin aikaan, jolloin farmaseutit noutivat tuotteet asiakkaiden pyynnöstä.

Moni otti käyttöönsä myös erilliset asiointiajat riskiryhmiä varten. Monissa apteekeissa ajat täsmättiin läheisen päivittäistavarakaupan kanssa – näin riskiryhmäläiset saattoivat hoitaa sekä apteekki- että kauppa-asiat kerralla.

Verkkokauppa ja muut etäisyyden säilyttävät asiointikanavat yleistyivät nopeasti. Myös puhelinpalvelu sallittiin poikkeusoloissa.

Maaliskuun alkupuolella noin joka viides apteekki palveli myös verkkopalvelun kautta. Huhtikuun alussa verkkopalveluita tarjosi jo noin 140 apteekkia.

Lääkkeiden kotiinkuljetusta tarjosi yhdeksän kymmenestä apteekista. Lääkkeitä on kuljetettu niin busseilla kuin takseillakin.

Myös noutolokerikkojen määrät kasvoivat huimasti. Yhtäkkiä niitä oli tilattu noin 300 apteekkiin aiempien lisäksi. Niistä asiakas voi noutaa apteekin verkkopalvelusta tekemänsä tilauksen kohtaamatta lainkaan henkilökuntaa lähietäisyydeltä.

Tuore apteekkari vetää henkeä autossa

Jorvin apteekkari Anssi Pulkkinen sanoo, että vasta autossa sen huomaa. Kohinan, ylivireyden, muistin pätkimisen. Pintaan jääneen hengityksen pitkän päivän ja hurjien työviikkojen jälkeen.

Pulkkinen avasi ensimmäisen oman apteekkinsa vain muutama viikko ennen epidemian puhkeamista Espoon Jorvinmäen sairaalakampukselle. Alueella toimii Suomen suurin päivystyssairaala.

Apteekki on nämä viikot toiminut vähän niin kuin päivystysosasto, samalla mentaliteetilla.

Haastattelussa Pulkkisen täytyy hetki hakea vastauksia. Kun hän kuvailee henkilökuntansa toimintaa koronakriisin aikana, sanoihin tulee vielä pidempi tauko.

Voi kuulla, miten nielu puristaa liikutusta alemmas, haluaa antaa sanoille tilaa. Sitten koko keho lösähtää, vetää syvempään henkeä.

– Olen hirmu tyytyväinen, että olen saanut perustaa apteekin sairaalakampukselle. Meillä on ihan hurjan hyvä tiimi töissä ja tukea niin Espoosta kuin HUS:sta. Apteekki on nämä viikot toiminut vähän niin kuin päivystysosasto, samalla mentaliteetilla, Pulkkinen sanoo.

Vielä avajaishaastatteluissa hänen huolenaiheenaan oli lähinnä apteekin kannattavuus ja integroituminen muuhun terveydenhuoltoon – sairaalaympäristössä molemmat voivat olla isojakin haasteita.

Jälkikäteen hän tunnistaa kuitenkin, että jokin ihan muu huoli kyti jo tuolloin, valmisteli suunnitelmia tulevaan: Entä jos koronasta tuleekin pandemia.

– Olen aina ollut heikkojen signaalien kerääjä, siksi olen varmasti strategiajohtajaksi aikoinaan päätynytkin.

Anssi Pulkkinen aavisteli kriisiä jo apteekkinsa avautumisen aikoihin. Epidemian puhjettua apteekin toimintaa uudistettiin nopeasti.

Ennemmin hyvää kuin täydellistä

Pulkkisen aavistukset konkretisoituivat nopeasti teoiksi. Jorvin apteekki alkoi vapaaehtoisesti rajoittaa lääkkeiden toimittamista ja myymistä jo ennen kuin siitä annettiin suositus.

Näin hyllyissä oli aina lääkkeitä, eikä reseptilääkkeitä jäänyt toimittamatta. Tämä lisäsi asiakkaiden turvaa ja palvelun sujuvuutta.

Samalla tukkutilaukset harvennettiin joka toiseen päivään. Tukut tekivät myöhemmin saman ratkaisun itse.

– Jätimme kaiken sellaisen tilauksista pois, minkä katsoimme olevan korvattavissa. Hyvä henkilökunta löytää kyllä korvaavan tuotteen, ja tarvittaessa meillä on satoja lääkäreitä lähellä, joilta voimme saada apua, jos lääke on loppu tai reseptissä ongelmia. WHO:n johtaja Michael Ryan sanoi hyvin, että täydellisyys on hyvän suurin vihollinen.

Pulkkisen apteekki käynnisti maksuttomat kotiinkuljetukset ensimmäisten joukossa. Lisäksi yhteistyötä Suomen suurimman päivystyksen kanssa tehostettiin niin, että tarvittaessa asiakkaalle laitettiin lääkkeet valmiiksi odottamaan nopeaa noutoa.

Pulkkinen ehti jo hakea ja asentaa apteekkiinsa pleksit kassalle ja reseptintoimituksiin, mutta pian apteekissa päätettiin siirtyä luukkutoimituksiin. Aluksi luukkuja oli kaksi, sitten kolme.

– Meillä on onneksi 6–7 metriä leveä käytävä, jossa asiakkaat pystyvät pitämään hyvää etäisyyttä. Henkilökunta toimittaa pleksin takana luukusta käsin lääkkeet ja mitä tahansa asiakas tarvitseekaan.

Jorvin apteekissa päätettiin jo epidemian alkuvaiheessa siirtyä luukkuasiointiin.

Yhteishenki on vahvaa

Pulkkinen kokee, että sairaalaympäristö itsessään rauhoittaa asiakkaita – kaikkialla on puhdasta ja siistiä, hygieniasta huolehditaan erityisen hyvin.

Asiakkailtakin on tullut apteekille vain kiitosta.

– Se on henkilökunnalle hurjan iso asia, että saavat kuulla kiitosta hyvästä työstään. Että se näkyy, että meillä palvellaan loppuun asti. Että ei palvella osuuskaupan vanhalla mentaliteetilla: ei oo, ei tuu eikä tilata, Pulkkinen sanoo.

Toistaiseksi apteekin koko henkilökunta on tullut vuokrafiman kautta. Joukossa on myös kaksi oppilasta. Takana ei toisin sanoen ole kuin muutamia yhdessä työskenneltyjä viikkoja, ja silti yhteishenki on vahvaa.

Se koskettaa Pulkkista. Puheeseen tulee jälleen pitkä tauko.

– Meillä on selkeästi hyvin vahvana mielessä, miksi me täällä ollaan, miksi tätä työtä tehdään.

Autossa on lupa yskäistä

Haastattelu täytyy lopettaa, sillä Pulkkisen puoliso tulee jo auton ikkunan taakse katsomaan, onko kaikki hyvin.

Autosta on tullut Pulkkiselle kriisin aikana kodin lisäksi tärkeä paikka.

– Täällä uskaltaa jopa yskiä, jos siltä tuntuu.

Vielä viimeinen kysymys: Entä sitten, kun koronakriisi on ohi?

– Sitten vaan jatketaan. Keksitään ja kehitetään uutta, jotain siihen sopivaa. Kun on utelias mieli ja vahva halu kehittää, se tuo aina uutta.

Kovissakin jutuissa pärjätään

Myös Ivalon apteekissa koronakriisi on näyttänyt yhteistyön ja yhteishengen voiman. Risto Ropponen haluaa ojentaa kiitoksen henkilökunnalleen. Äänestä kuulee, miten paljon oman henkilökunnan juurevuus kriisin pyörteissä on koskettanut.

– Meillä on täällä ihan mahtava porukka, tämän kanssa me kyllä pärjätään kovemmissakin jutuissa. Lisäksi yhteistyö terveyskeskuksen kanssa on hyvää.

Apteekin seitsemästä palvelupisteestä toiminnassa on yhä kuusi – vain kirjastoautossa ollut palvelupiste on kriisin aikana tauolla.

Kauppiaat ovat huolehtineet palvelupisteiden hygieniasta ja tilauksista Ropposen mukaan erinomaisesti

Ja kun Matkahuollon kuljetukset palvelupisteille ovat harventuneet, kuljetukset on saatu hoidettua paikallisen kuljetusyrityksen kanssa.

Lomat ovat kalenterissa

Toistaiseksi Ivalon apteekissa ei ole tarvinnut rukata myöskään henkilökunnan työvuoroja uusiksi. Kesälomatkin on merkitty kalenteriin.

– On sinne joku pätkä merkitty minullekin, apteekkari naurahtaa.

Ollaan valmiita reagoimaan, jos tilanne alueella muuttuu. Siihen asti hoidetaan oma tontti hyvin ja pidetään omista huoli.

Poikkeustilan tuomalta uupumiselta on toistaiseksi selvitty huumorilla ja mahtavan yhteishengen ansiosta. Huolehtimalla unesta ja nukkumisesta silloin, kun siihen on ollut mahdollisuus.

– Tämä porukka on ollut tiivis jo pitkän aikaa. Kun uusia kasvoja on tullut, niin on otettu avoimesti ja välittömästi vastaan, annettu samalla tilaa ja mahdollisuutta toteuttaa itseään. Jos väsymyksen oireita tulee, niin proviisori on hyvä järjestelemään vuoroja.

Ropponen myöntää, että on kysymysmerkki, miten asiat tästä eteenpäin etenevät.

– Ollaan valmiita reagoimaan, jos tilanne alueella muuttuu. Siihen asti hoidetaan oma tontti hyvin ja pidetään omista huoli.

Apteekit ovat saaneet työstään kiitosta muun muassa sosiaalisen median kanavissa.

Asiakkaat tyytyväisiä, apteekkarit huolissaan

Ainakin vielä maalis-huhtikuussa koronatartuntojen määrä apteekkien henkilökunnassa vähäinen – ylipäätään sairauspoissaoloja oli apteekeissa maaliskuun lopulla lähes normaalin verran.

Nekin kuormittavat kuitenkin poikkeuksellisesti, kun kaikkien flunssaoireisten täytyy olla töistä poissa ja karanteenissa kaksi viikkoa. Monen apteekkarin mielessä kalvaa huoli: mitä jos tämä tästä yleistyy? Huoli henkilökunnan riittävyydestä ja lääkehuollon toimivuudesta painaa.

Huhtikuun puolivälissä koronatestauksen kriteerejä muutettiin, ja apteekkihenkilökunta pääsi testauksen piiriin. Sittemmin testauskynnystä on madallettu entisestään.

Huolista huolimatta asiakkaiden näkökulmasta apteekit ovat hoitaneet työnsä epidemian aikana hyvin: Epsi Rating Groupin maaliskuun lopussa tekemä kysely kertoi, että lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista oli tyytyväinen apteekkien toimintaan koronavirusepidemian aikana.