Ensimmäinen lääkitysturvallisuuden apulaisprofessori esittää alalle omaa tutkimus- ja kehittämisyksikköä

Suomen ensimmäiseksi lääkitysturvallisuuden apulaisprofessoriksi valittu Anna-Riia Holmström haluaa juurruttaa lääkitysturvallisuuden ja riskienhallinnan terveydenhuollon arkeen.

Farmasian tohtori Anna-Riia Holmström on valittu Ihmisten ja eläinten lääkitysturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden apulaisprofessoriksi Helsinki One Health-tutkimusverkostoon. Tämä Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan sekä Farmasian tiedekunnan yhteinen tehtävä on Suomessa ensimmäinen tämän alan professuuri ja kansainvälisestikin merkittävä avaus.

Apulaisprofessorina vuodenvaihteessa aloittava Holmström on iloinen siitä, kuinka paljon lääkitysturvallisuuden tutkimus ja kehittäminen ovat edistyneet Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana.

– Tutkimus on jo  tuottanut useita erilaisia käytännön työkaluja apteekeille ja muille sosiaali-ja terveydenhuollon organisaatioille lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi. Esimerkkejä tällaisista työkaluista ovat lääkitysturvallisuuden itsearviointityökalut ja riskilääkelistaukset, hän mainitsee.

Holmströmin mukaan lääkehoitojen turvallisuuteen liittyvät kehitystarpeet ovat yleisesti tunnustettuja, mutta lisää korkeatasoista tutkimusta ja resursseja käytännön työn tueksi tarvittaisiin. Lääkitysturvallisuuteen liittyvistä ongelmista syntyy paljon inhimillistä kärsimystä potilaille ja heidän omaisilleen sekä valtiolle miljardiluokan kustannuksia.

– Tässä tutkimusalassa minua inspiroi suuresti se, että näköpiirissä on aina potilas ja hänen parhaansa, Holmström kiteyttää.

Yhteistä ihmisille ja eläimille

Ihmisten ja muiden eläinlajien terveyden, hyvinvoinnin ja keskinäisten vaikutusten eli yhteisen terveyden tutkimus on Helsinki One Health-verkoston ydinaluetta. Ihmiset ja eläimet ovat läheisesti sidoksissa toisiinsa myös yhteisten sairauksien ja lääkehoidon osalta, ja hoidon toteuttaminen turvallisesti on tärkeä osa sekä ihmis- että eläinpotilaan hyvinvointia.

Lääkitysturvallisuuden piirissä ja lääkehoitojen riskienhallinnassa voidaan tehdä yhä enemmän yhteistyötä eläinten ja ihmisten välillä. Tutkitun tiedon soveltaminen puolin ja toisin ihmis- ja eläinlääketieteen välillä on Holmströmin pöydällä ensimmäisenä. Hän uskoo, että tieteenalojen yhteistyö antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden uraauurtaviin avauksiin ja tieteellisiin innovaatioihin.

– Tieteen tulevaisuus on nimenomaan eri tieteenalojen rajapinnoilla. Niistä löydämme ratkaisut terveyden ja lääkehoidon nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin, Holmström toteaa.

Tavoitteet hahmottuvat

Holmströmin tavoitteena on lääkehoidon riskienhallinnan tutkimusmenetelmien kehittäminen ja vaikuttavuustutkimus. Tämän avulla voitaisiin selvittää, millaisiin lääkitysturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin terveydenhuollon rajalliset resurssit kannattaa suunnata.

– Tarvitsemme ennen kaikkea luotettavia lääkitysturvallisuuden ja vaikuttavuustutkimuksen menetelmiä. Äärimmäisen tärkeää on lääkitysturvallisuuden ja riskienhallinnan juurruttaminen käytännön arkityöhön apteekeissa ja muualla sosiaali-ja terveydenhuollossa, Holmström arvioi.

– Olisi upeaa, jos meillä olisi tulevaisuudessa kansallinen potilas-ja lääkitysturvallisuuden tutkimus- ja kehittämisyksikkö, jossa voitaisiin kehittää näyttöön perustuvia lääkehoidon riskienhallinnan menetelmiä sosiaali-ja terveydenhuollon arkityöhön, hän toivoo.