Biosimilaarien säästöt jäävät osin hyödyntämättä

Suomen tiukka hintapolitiikka voi hidastaa uusien avohoidon biosimilaarien tuloa markkinoille, varoittaa Rinnakkaislääketeollisuuden toiminnanjohtaja Heikki Bothas.

Biologiset lääkkeet aiheuttavat yhteiskunnalle paljon kustannuksia: viime vuonna kuusi Suomen euromääräisesti myydyintä lääkettä oli biologisia.

Niistä kaikille on joko tullut tai tulossa biosimilaareja eli samankaltaisia kilpailijoita, jotka ovat yleensä alkuperäislääkkeitä edullisempia.

Biosimilaarien uskotaankin tuovan lähivuosina merkittäviä säästöjä lääkekustannuksiin.

Onko asetuksella ollut vaikutusta vai ei?

Fimean linjaus on, että biosimilaarit ovat vaihtokelpoisia lääkärin valvonnassa.

– Olemme yrittäneet informoida kentän suuntaan, että nämä lääkkeet ovat tutkitusti yhtä tehokkaita, turvallisia ja laadukkaita kuin alkuperäiset biologiset lääkkeet, painottaa ylilääkäri Päivi Ruokoniemi Fimeasta.

Viime vuoden lopussa STM muutti lääkkeen määräämisasetusta siten, että lääkärin tulisi valita vaihtoehtoisista biologisista valmisteista hinnaltaan edullisin, jos lääkkeelle on saatavilla biosimilaari.

Toisin toimiessaan lääkärin tulee perustella valintansa lääketieteellisesti.

Vielä ei ole tiedossa, miten asetusmuutos on vaikuttanut eri lääkevalmisteiden käyttöön.

Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas pitää asetusmuutosta periaatteellisesti merkittävänä. 

Hän kuitenkin epäilee, ettei asetuksella ole ollut merkittävää vaikutusta lääkkeiden määräämiseen, koska kukaan ei seuraa, noudattavatko lääkärit sitä vai eivät.

– Lääkkeenmääräämisen ohjaamista ja seurantaa tulisikin kehittää toimivien tietojärjestelmien, päätöksenteon tuen ja palautejärjestelmien avulla, Bothas korostaa.

Hidastaako hintasääntö uusien biosimilaarien tuloa markkinoille?

Vuoden alussa tuli voimaan myös toinen biosimilaareja koskeva muutos. Sairausvakuutuslain mukaan ensimmäinen uusi biosimilaari voidaan hyväksyä korvausjärjestelmään vain, jos sen tukkuhinta on korkeintaan 70 prosenttia alkuperäisvalmisteelle hyväksytystä tukkuhinnasta.

Heikki Bothas pelkää, että uusi hintasääntö hidastaa uusien avohoidon biosimilaarien tuloa Suomen markkinoille.

– Näyttää vahvasti siltä, että uusia avohoidon biosimilaareja ei lanseerata meillä ensimmäisessä aallossa. Vaatimus 30 prosentin hinnanalennuksesta voi johtaa siihen, että ensimmäinen biosimilaari tulee Suomessa markkinoille monia muita Euroopan maita myöhemmin, hän huomauttaa.

Esimerkiksi reumalääke etanerseptin biosimilaari Benepali tuli Euroopassa markkinoille alkuvuodesta 2016, mutta se on tulossa vasta nyt potilaiden saataville Suomessa.

Lääkkeiden hintalautakunta hyväksyi Benepalille kohtuullisen tukkuhinnan marraskuun kokouksessaan.

Edullisempi biosimilaari heiluttaa alkuperäisvalmisteen hintaa

Kun edullisempi biosimilaari on tullut markkinoille, lääkkeiden hintalautakunta tarkastelee uudelleen myös alkuperäisvalmisteen kohtuullista tukkuhintaa.

Näin on käynyt esimerkiksi diabeteslääke glargininsuliinille, jonka alkuperäisvalmisteen Lantuksen hinta on pudonnut vuodessa reilut 20 prosenttia, samalle tasolle kilpailevan biosimilaarin eli Abasaglarin kanssa.

Bothas näkee tässäkin vaaroja, jos biosimilaarien käyttöä ei aktiivisesti lisätä.

– Pidemmän päälle yritykset eivät halua tuoda biosimilaareja Suomeen vain hintareferenssiksi, jolla alkuperäislääkkeen enimmäiskorvattava tukkuhinta saadaan alemmas, hän varoittaa.

Fimea selvittää lääkäreiden asenteita

Lääkkeiden hintalautakunnan johtaja Ulla Kurkijärvi toteaa, että biosimilaarien käyttöönottoon vaikuttaa erityisesti lääkäreiden lääkkeenmääräämiskäytäntö.

– Biosimilaari voidaan toimittaa vain, jos lääkäri on tällaisen valmisteen määrännyt, hän kiteyttää.

Kurkijärvi myöntää, että myös hinta-asiat vaikuttavat osaltaan lääkeyritysten halukkuuteen tuoda biosimilaareja markkinoille.

– Lääkeyrityksen kannalta olennaista lienee saada tietty markkinaosuus valmisteelleen.

Sairaaloissa biosimilaarien käyttö on jo arkipäiväistynyt: esimerkiksi reumalääke infliksimabin biosimilaari on jo lähes vallannut kyseisen lääkkeen markkinat Suomessa.

Avohoidossa lääkekustannukset kuuluvat kuitenkin Kelalle, eivät lääkkeen määrääjille.

– Lääkekorvausten rahoitus tulisikin siirtää maakunnille, jolloin niiden kannattaisi edistää nykyistä kustannusvaikuttavampia lääkehoitoja, Heikki Bothas esittää.

Päivi Ruokoniemi kertoo, että Fimea on parhaillaan selvittämässä lääkäreiden asenteita biosimilaareja kohtaan. Haastattelututkimuksen tuloksia odotetaan ensi vuoden puolella.