Apteekkien kannattavuuserot ovat kasvaneet

Apteekkien toiminta oli vuonna 2017 kannattavaa, ja apteekit olivat pääsääntöisesti vakavaraisia, vaikka liikevaihdot, liikevoitot ja myyntikatteet laskivat vähän ja maksuvalmiuskin heikkeni hieman.

Tiedot käyvät ilmi Fimean julkaisemasta apteekkien tilinpäätösanalyysista  vuosilta 2014–2017. Ajanjaksolla apteekkien liikevaihto kasvoi kolme prosenttia.

Vuonna 2017 keskimääräinen liikevaihto kuitenkin putosi edellisvuodesta kolme prosenttia. Keskimääräinen liikevoitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja laski noin viisi prosenttia 254 000 euroon.

Suurin liikevoitto oli 1,2 miljoonaa euroa ja suurin liiketappio -67 800 euroa. Aineisto jaettiin 11 ryhmään liikevaihdon mukaan, ja apteekit osoittautuivat tulostasoltaan hyvin heterogeenisiksi myös ryhmien sisällä.

Selvityksessä ei oteta varsinaisesti kantaa siihen, missä vaiheessa apteekin toiminta muuttuu kannattamattomaksi. Tuloksia tarkasteltaessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että apteekin liiketuloksessa on mukana apteekkarin palkka, liiketoiminnan riskit sekä oman pääoman tuotto.

Pienillä entistä tiukempaa

Vuonna 2017 aineistossa oli 26 apteekkia (4,7 prosenttia), joiden liikevoitto oli korkeintaan proviisorin ylimmän taulukkopalkan ja vuosilomakorvauksen eli 66 000 euron suuruinen.

Kun mukaan lasketaan 20 000 euron riski- ja investointivara, rajalle tai sen alapuolelle jää 44 apteekkia (7,9 prosenttia). Näiden apteekkien määrä lisääntyi hieman vuosista 2015–2016 (7,1 %).

Ilman palkka- ja riskioikaisuakin tulos oli negatiivinen 12 apteekilla (2,2 prosenttia). Tappiollisten apteekkien määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuosista (1,3 prosenttia).

Johtopäätöksissä todetaankin, että apteekkien toiminta edellyttää tarkkaa taloudellista suunnittelua ja apteekkarin merkittävää työpanosta asiakaspalvelussa.

Saatavuus hyvä, alueellisia eroja on

Apteekkien määrä Suomessa on Pohjoismaisittan hyvällä tasolla, yksi pää- tai sivuapteekkiin noin 6 800 asukasta kohden. Pääapteekit olivat auki 58 tuntia viikossa, 2 tuntia pidempään kuin Ruotsissa.

Vuoden 2017 lopusssa vain kolmessa Ahvenanmaan kunnassa ei ollut minkäänlaista palvelupistettä. Silti etäisyys lähimpään apteekkiin oli alle kymmenen kilometriä.

Maakuntien kesken apteekkipalveluiden saatavuus vaihtelee kuitenkin paljon. Väkimäärään suhteuttaen apteekkeja on vähiten Uudellamaalla ja eniten Etelä-Savossa.

Paikkakunnilla, jossa apteekit ovat suuria ja väestömäärä apteekkia kohden on suuri, voidaan harkita uuden apteekin tai uusien apteekkien perustamista.

Saatavuus vaihtelee myös kuntakohtaisesti maakuntien sisällä. Maakuntien eroja onkin jatkossa syytä tarkastella yksityiskohtaisemmin, varsinkin, jos maakuntien vastuuta avohoidon lääkekustannuksista ja jakelun järjestämisestä lisätään.