Apteekkien hyvä palvelu saa kiitosta

Valtaosa apteekkien asiakkaista on hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun, ilmenee Taloustutkimus Oy:n Apteekkariliitolle tekemästä tutkimuksesta.

Peräti 96 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa tyytyväinen viimeisimpään apteekkikäyntiinsä. Erittäin tyytyväisiä on kaksi kolmesta vastanneesta. Tyytyväisimpiä apteekkeihin ovat 60 vuotta täyttäneet.

Asiakkaat tekee tyytyväisiksi erityisesti apteekkien palvelualttius, jota kiittää joka toinen asiakas.  Tyytymättömyyttä puolestaan aiheuttaa useimmiten jonottaminen, siitä antaa kritiikkiä joka kolmas asiakas.

Suomalaiset ovat hyvin uskollisia käyttämälleen apteekille. Puolet vastaajista asioi useimmiten vain yhdessä tai kahdessa apteekissa.

Asiakkaat ovat tyytyväisiä apteekkipalveluiden saatavuuteen. Apteekkien määrää pitää riittävänä yhdeksän kymmenestä vastaajasta ja aukioloaikoihin on tyytyväinen melkein yhtä moni. Selvä enemmistö katsoo, että apteekkipalvelujen saatavuus on turvattava tulevaisuudessakin apteekkien sijoittelua sääntelemällä.

Puolet suomalaisista pitää apteekin parhaana sijaintipaikkana kauppakeskusta. Se on selvästi suositumpi kuin terveyskeskuksen tai lääkäriaseman yhteydessä sijaitseva liiketila.

Verkkokauppa ei vielä innosta

Apteekkien palveluista tärkeimpinä asiakkaat pitävät lääkkeiden yhteensopivuuden tarkistamista, lääkeneuvontaa ja Kelan lääkekorvauksen saamista suoraan apteekista lääkeoston yhteydessä.

Tänä keväänä mahdolliseksi tullut lääkkeiden tilaaminen apteekin verkkopalvelun välityksellä ei ainakaan vielä innosta suomalaisia. Vain viidennes vastaajista pitää sitä tärkeänä palveluna.

Tutkimuksen mukaan apteekin henkilökunnan suullisesti antama lääkeneuvonta on asiakkaille tärkein lääkeneuvonnan lähde. Seuraavaksi tärkeimmät ovat lääkärit ja lääkepakkausten pakkausselosteet. Internetin merkitys lääketiedon lähteenä on viime vuosina kasvanut.

Ihmisten kokemukset ja odotukset apteekkipalveluista 2011 -tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Suomen Apteekkariliiton toimeksiannosta. Tutkimusta varten haastateltiin helmikuussa puhelimitse lähes tuhat iältään 15–79-vuotiasta mannersuomalaista. (EE)