Apteekkariliitto ja Fimea vastaavat THL:n tutkijoille – näistä syistä lääkemenot kasvavat

THL:n tutkijoiden väitteet herättivät keskustelua erityisesti Twitterissä, ja keskustelua on käyty myös Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat, Lauri Sääksvuori ja Timo T. Seppälä, ovat saaneet useita vastineita viime viikolla (11.5.) Helsingin Sanomissa julkaistulle kirjoitukselleen. 

Tutkijat väittivät, että tehokkain tapa hillitä lääkemenojen kasvua on apteekkimarkkinoiden vapauttaminen ja että apteekkimarkkinoiden vapauttamisesta olisi merkittävää taloudellista ja kansanterveydellistä hyötyä.

THL:n pääjohtaja Juhani Eskola kommentoi tuoreeltaan tutkijoidensa kirjoitusta yksittäisten tutkijoiden keskustelunavaukseksi. 

Apteekkarilehti pyysi tutkijoilta luettavakseen ne tutkimukset, joihin kirjoituksen väitteet perustuvat. Tutkijat vastasivat Apteekkarilehden lisäkysymyksiin tänään 17.5.

Fimean tutkimuspäällikö vastaa: Lääkemenoja kasvattavat uudet lääkkeet ja ikääntyminen

Tutkijoiden väitteet herättivät erityisesti Twitterissä keskustelua sekä puolesta että vastaan.

Keskustelu jatkui Helsingin Sanomissa 14.5. kun lehti julkaisi professori, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tutkimuspäällikkö Hannes Enlundin vastineen Sääksvuoren ja Seppälän kirjoitukseen. 

Kirjoituksessaan Enlund toteaa, että lääkekustannusten kasvun merkittävimmät tekijät ovat uusien ja entistä kalliimpien lääkkeiden tulo markkinoille ja väestön ikääntyminen.

Enlund puuttuu Sääskvuoren ja Seppälän kirjoituksen pääväitteisiin kirjoittamalla, että

”Se, kenelle ja kuinka paljon apteekkilupia myönnetään, ei vaikuta lääkkeiden hintoihin. Apteekkari ei määrää lääkkeen hintaa. Hinta ja apteekin kate määräytyvät voimassa olevan lääketaksan mukaan. Lääkkeen hinta on sama kaikkialla Suomessa, mikä luo tasa-arvoa kansalaisten välille. Väite, että lääkkeiden vähittäismyyntihintoja voitaisiin alentaa 10–20 prosentilla apteekkimarkkinoita vapauttamalla, ei perustu faktoihin tai kansainvälisiin kokemuksiin.”

Enlund kirjoittaa myös, että ”Ei ole osoitettu, että apteekkimarkkinoiden vapauttamisella ja lääkkeiden käytön lisäämisellä olisi kansanterveydellistä hyötyä.”

Enlundin mukaan lääkekustannusten hillinnässä tulisi puuttua juurisyihin eli siihen, miten ja mitä lääkkeitä määrätään sekä miten niitä käytetään.

Loppusanoikseen Enlund kirjoittaa, että ”Vaikeita kysymyksiä ratkaistaessa onkin tärkeää, että päätökset perustuvat asiantuntemukseen ja tutkittuun tietoon.”

Apteekkikioskien valikoima ei ole riittävä

Helsingin Sanomat julkaisi saman päivänä (14.5.) myös Lääketeollisuus ry:n entisen toimitusjohtajan Teppo Vapaavallan mielipidekirjoituksen.

Vapaavalta toteaa, ettei voi ymmärtää, miten apteekkimarkkinoiden vapauttamisesta olisi merkittävää taloudellista ja kansanterveydellistä hyötyä.

Hän toteaa, että ”Jos apteekkilupia aletaan myöntää kaikille proviisorin tutkinnon suorittaneille, Suomi olisi pian täynnä pikkuisia apteekkikioskeja, niin kuin esimerkiksi Espanjassa.”

Vapaavalta pitää apteekin pientä kokoa pääsyynä siihen, että kun hän Azoreilla ollessaan tarvitsi antibioottia keuhkokuumeeseen, se löytyi vain yhdestä apteekista pitkän etsimisen jälkeen.

”Apteekin täytyykin olla riittävän kokoinen, että valikoima on riittävä”, Vapaavalta kirjoittaa.

Apteekkariliitto: Lääkekehitys on vähentänyt kallista laitoshoitoa

Apteekkariliiton vastine THL:n tutkijoille julkaistiin Helsingin Sanomissa tänään 17.5.

Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen toteaa, että

”Kelan lääkekorvausmenot eivät kasva apteekkijärjestelmän vuoksi vaan siksi, että korvausten piiriin tulee vuosittain uusia kalliita lääkkeitä ja lääkekorvauksia maksetaan yhä useammalle suomalaiselle. Samalla hoidon painopiste on siirtynyt tehokkaiden ja turvallisten lääkkeiden ansiosta laitoshoitoa edullisempaan avohoitoon.”

Kostiainen muistuttaa, että apteekit ovat viime vuosina hillinneet lääkemenojen kasvua merkittävästi; apteekkien toteuttamat lääkevaihdot ovat tuottaneet jo liki miljardin euron säästöt.

Kostiainen muistuttaa myös, että vuonna 2014 tehty lääketaksan uudistus oli kustannusneutraali ja sillä osaltaan turvattiin lääkkeiden maankattavaa saatavuutta.

Kostiainen täydentää myös tietoa nikotiinikorvausvalmisteiden hinnanlaskun syistä kauppamyynnin sallimisen yhteydessä: ”Hintojen kuuluikin laskea, koska niistä ei enää tilitetä apteekkimaksua valtiolle.”

PÄIVITYS 17.5. KLO 14:45 Kohta "Apteekkarilehti pyysi tutkijoilta luettavakseen ne tutkimukset, joihin kirjoituksen väitteet perustuvat. Niitä ei ole toistaiseksi toimitettu." päivitetty klo 14:45  "Apteekkarilehti pyysi tutkijoilta luettavakseen ne tutkimukset, joihin kirjoituksen väitteet perustuvat. Tutkijat vastasivat Apteekkarilehden lisäkysymyksiin tänään 17.5.."