Apteekkari
perjantai 12.04.2024

Antibioottiresistenssi Suomessa vielä verrattain hallinnassa – tilanne voi muuttua nopeasti


INGIMAGE 18.11.2020 12:14

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä lisääntyy koko ajan myös Suomessa. Koronapandemian myötä resistenssitilanteen seurannasta on tullut entistä tärkeämpää.

Antibioottiresistenssin tilanne on Suomessa edelleen hyvä muuhun Eurooppaan verrattuna, kertovat tuoreet seurantaraportit. Hyvästä tilanteesta huolimatta useille eri antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä lisääntyy koko ajan myös Suomessa. Koronapandemian myötä resistenssitilanteen seurannasta on tullut entistä tärkeämpää.

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuotavien Escherichia coli- ja Klebsiella pneumoniae -bakteerien osuudet ovat olleet kasvussa Suomessa. Beetalaktaamaasi-entsyymit muuttavat bakteerit vastustuskykyisiksi tiettyjä beetalaktaamiryhmän antibiootteja vastaan. Escherichia coli- ja Klebsiella pneumoniae-bakteerit ovat yleisiä virtsatieinfektioita aiheuttavia bakteereita.

Myös karbapeneemi-ryhmän antibiooteille vastustuskykyisten enterobakteerien (CRE/CPE) määrä Suomessa on viime vuosina ollut kasvussa, vaikka määrä edelleen on melko vähäinen. CPE-bakteerit aiheuttavat hankalasti hoidettavia infektioita esimerkiksi tehohoitopotilailla.

Eurooppalaisittain erittäin huolestuttavaa on vankomysiiniantibiootille vastustuskykyisien VRE-bakteerien yleistyminen. Vuonna 2019 VRE-bakteerien osuus oli 18,3 prosenttia, kun vuonna 2015 sen osuus oli 10,5 prosenttia.

Suomessa vuonna 2018 havaittu VRE-bakteerin lisääntyminen pysähtyi vuonna 2019. VRE aiheuttaa infektioita potilailla, joiden puolustuskyky on erityisen heikentynyt.

– Vaikka Suomen antibioottiresistenssitilanne on edelleen eurooppalaisittain hyvällä tasolla, myös meidän on oltava valppaana ja seurattava tilannetta tarkasti. Tilanne voi muuttua nopeastikin, jos ehkäisy- ja torjuntatoimet eivät ole riittäviä, toteaa THL:n erikoistutkija Kati Räisänen.

Pandemia voi lisätä antibioottiresistenssiä

Antibioottiresistenssi on jäänyt monilta osin koronakriisin jalkoihin, vaikka sekin on edelleen kiireellistä huomiota ja toimia vaativa maailmanlaajuinen kriisi. Vaarana on, että globaali koronapandemia lisää myös antibioottiresistenssiä. Näin voi käydä, jos antibiootteja käytetään tarkoituksettomasti koronavirusinfektiota sairastaville potilaille tai jos sairaalakäyntien lisääntyessä sairaalahoitoon liittyvät moniresistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot lisääntyvät.

– Resistenssin seurannasta on tullut koronapandemian myötä entistä tärkeämpää, Kati Räisänen alleviivaa.

Antibiootti- eli mikrobilääkeresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama infektio. Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua ja hoidoista tulee pidempiä ja kalliimpia.

Euroopan antibioottipäivää vietetään 18.11. ja maailmalaajuista antibioottiresistenssiviikkoa 18.–24.11.

Takaisin