A-klinikan ylilääkäri: Korvaushoidon lääkejakelu ulkoistettava apteekeille
MIKKO KÄKELÄ 04.06.2015 13:31
Nykyisistä korvaushoitopotilasta vain noin joka kymmenes hakee lääkkeensä apteekista erityisen sopimuksen turvin.
A-Klinikkasäätiön ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan apteekin kautta voitaisiin hoitaa vähintäänkin 30 prosenttia opioidiriippuvaisten korvaushoitopotilaiden lääkejakelusta.
Mielellään hän näkisi lääkejakelun toteutuvan lähes täysin apteekeista.
– Apteekkeja on enemmän kuin klinikoita, ja ne ovat paremmin myös auki. Siellä on myös osaamista ja valmiutta tähän, Simojoki sanoo.
Opioidiriippuvuuden hoitoon käytettävän korvaushoidon piirissä on nykyisin noin 2600 potilasta. Heistä vain noin joka kymmenennellä on apteekkisopimus, eli he ovat sitoutuneet hakemaan korvaushoidon lääkkeensä tietystä apteekista.
Vieroitushoidon alkuvaiheen stabilisointi tehtäisiin kuitenkin edelleen hoitoon erikoistuneilla klinikoilla, Simojoki tähdentää.
Työnjaolla tehokkaampaa hoitoa
Apteekin rooli korvaushoidon lääkejakelussa on huomattavasti Suomea suurempi esimerkiksi Norjassa ja Australiassa. Työ myös korvataan apteekeille, ja noutoajoista sovitaan yksilöllisesti.
– Vastaisuudessa olisi hyvä, jos lääkehaku voitaisiin myös Suomessa tarvittaessa järjestää jopa päivittäin.
Simojoki pitää suorastaan älyttömänä, että psyko-sosiaaliseen kuntoutukseen koulutettujen hoitajien työaika kuluu klinikoilla nykyisin lääkejakeluun.
Korvaushoidon tehosta on paljon näyttöä: korvaushoito vähentää merkittävästi väärinkäytöstä johtuvia kuolemia sekä huume- ja omaisuusrikoksia.
On myös tutkittu, ettei apteekeista toteutettu korvaushoito lisää merkittävästi riskiä lääkkeiden valumisesta katukauppaan.
Reseptilääkkeiden väärinkäyttö yleistyy yhä
Suomessa arvioidaan olevan noin 13 000 – 15 000 opioidien ongelmakäyttäjää.
Lääkkeelliset opioidit buprenorfiini, kodeiini ja tramadoli ovat Suomen myrkytyskuolematilastoissa kolme yleisintä löydöstä. Erityisen tyypillistä yliannostuksissa ja huumekuolemissa on opioidien ja bentsodiatsepiinien sekakäyttö. (1)
Reseptilääkkeiden väärinkäytön uskotaan yhä yleistyvän Suomessa lähivuosina.
– Pregabaliini on noussut isoksi haasteeksi ja jo paikoin syrjäyttämässä bentsot. Sitä käytetään opioidien buusterina. Näemme sitä potilaillamme paljon.
A-klinikat hoitavat vuosittain noin 26 000 erilaisesta riippuvuudesta kärsivää ihmistä. 9 000 potilaan otoksesta tiedetään, että lääkkeet ovat ensi- tai toissijainen päihde noin joka neljännellä potilaalla.
Ilman hoitoa jäävien osuus kasvaa sitä mukaan, kun päihdekulttuuri pirstaloituu ja hoidoista supistetaan. Esimerkiksi nuorten naisten osuus opioidien käyttäjistä kasvaa, mutta he jäävät usein kotiin eivätkä perinteiset hoitopalvelut tavoita heitä.
– Meidän pitää satsata matalan kynnyksen palveluihin ja etsivään hoitotyöhön. Muuten on vaarana, että kaikkein haavoittuneimmat ja syrjäytyneimmät jäävät hoidon ulkopuolelle.
Työssään Simojoki kohtaa potilaita, jotka on ohjattu hoitoon ensimmäisen kerran nuorina. Syystä tai toisesta ongelmaa ei kuitenkaan ole otettu tosissaan.
– He pettyvät, menettävät luottamuksensa järjestelmään ja häviävät sen piiristä palatakseen sitten takaisin massiivisina sekakäyttäjinä, hän kuvailee.
Hoitamatta jättäminen maksaa aina enemmän
Riippuvuussairauksien hoito on usein hidasta, ja siihen kuuluu takapakkeja.
Aineista voi vieroittua kahdessa viikossa, mutta pelkkä korvaushoitolääke ei korjaa käyttöön johtaneita psyykkisiä syitä. Niiden hoitaminen ja potilaan kuntouttaminen vievät aikaa.
Kuitenkin juuri psykososiaalisesta hoidosta tingitään.
– Lääkärinä koen, että on eettisesti väärin vaatia potilailta nopeaa vieroittautumista, jos he ovat vuosia tai vuosikymmeniä saaneet lääkkeensä hoitojärjestelmästä, kuten bentsojen tai kipulääkkeiden kanssa usein on.
Hoitotavoitteet asetetaan yksilöllisesti ja yhdessä potilaan kanssa. Välillä tavoitteena on selvitä hengissä ensi viikkoon, toisinaan potilas kuntoutuu takaisin työelämään.
Simojoki muistuttaa, että hoitamatta jättäminen on aina kalliimpaa kuin hoitaminen.
Mutta niin kauan kuin hoitamattomuuden hinnan maksavat muut – vankilat, vakuutusyhtiöt, apteekit, yksityiset ihmiset – lasku hoitamattomuudesta ei tule kunnille.
– Samaa rahaahan se on, mutta kiertää eri taskujen kautta.
(1) Duodecim 2015;131(8):711-2
Takaisin
Kommentit (13)
Siis aivan asiaa. Olenbollut 3-vuotta puhtaasti hoidossa. Ja 6 kotipäivää Yhtenä päivänä käydä lääkkeet hakee ja yksi ottaa paikan päällä. Ihan hullua hommaa, kun olen miekeatäni 3 vuoden aikana todistanut etten vedä mitään. Otan lääkkeeni aina samaan aikaan oli kotipäivä tsi ei. Jos tämä apteekeistaittaisiin.(menikö oikein) (ei ex narkki oo varma uusista sanoista) niin se säästäisi hitosti hoitajilta aikaa antaa nuo tarvittavat esim. 6 mukaan ja yksi paikan päällä. Olis vaikka tultava 24h varoitus ajalla ( poikkeuksia voi pyytää jos kaemnas lähtee tai joku muu hyvä syy tietyllä aika välillä kun ilmoittaa) käymään a-klinikalla seuloissa ha tai näyttää lääkkeet tai jotain mitä ikinä keksiiikään. Ja tietty väli että on puhtaat seulat ja puhallutukset + muutenkin elämä kunnossa ja menossa ulöd päin koon olis oikeutetti apteekkisopimukseen. Oli kyse suboxone-, filmi-, subutex -tai metadonlääkkeestä. Kun seuloja minäkin annan tuolla todella harvoin,kun käyn. Niin mikä järki on viedä hoitajan hyvää työsikaa tuollaisella et siinä lääke ota. Ja tässä 6 mukaan. nähdään taas 6 päivän päästä.
Olen Kaarlo Simojoen kanssa samaa mieltä. Korvaushoitolääkkeet tulisi saada apteekista kuten muutkin lääkkeet. Nykyisessä systeemissä lääke haetaan keskitetysti määrätyistä korvaushoitolääkkeen jakopaikoista esim. Helsingin Alppikadulta. Tämä on ongelmallista yksittäisen asiakkaan kannalta, joka haluaisi päästä irti päihdekulttuurista, mutta tarvitsee jokapäiväisen lääkkeensä. Näissä jakelupisteissä kohtaa väkisinkin muita päihteidenkäyttäjiä ja retkahdukset oheiskäyttöön ovat melkein päivittäisiä. Tämä vaikeuttaa erittäin paljon pyrkimystä muuttaa elämäänsä, vaikka tukiverkosto toimisi kotona.
Lääke tulisi saada hakea apteekista sovittuna aikana.
Meillä Lappeenrannassa ei varmasti koskaan tulla saamaan korvaushoito lääkkeitä apteekista hyvä että sitä saa ollenkaan. Koska muuten klinikan säätämät rangaistukset jää saamatta. Simojoki puhuu asiaa pitäisi vain helpommin toteutua.
Miksi mietoja päihteitä ei laillisteta niin veronmaksajien ei tarvitse maksaa näitten nistien päihdekierrettä? Mikä hitto tässä maassa on ongelmana että kaikkia subunistejä hyysätään ja kannabiksen käyttäjät joutuvat ongelmiin poliisin kanssa. Suomi on hullujen maa.
Hienoa Amanda, olet asialinjalla. Samalla voisi jättää vanhukset "silittämättä", itsehän on vanhaksi eläneet.
Asiaan. Tässä apteekki jakelussa on vain se ongelma, että korvaushoidon lääkkeistä pahin on mahdollista saada apteekin kautta. Oli aika jollin luvattiin, että Suboxonesta poistetaan sitruunahappo, joka on vienyt monelta hoitoa saavalta purukaluston suusta, muttta todellisuudessa lääkkeestä poistettiin vain väri-aine. Hoitajat kertoo hyväksi keinoksi syödä ksylitolia liuotuksen jälkeen, mutta naloxone on jo veressä ja vaikuttaa sitä kautta, kuin sokerilla jatkettu heroiiini ja leekot lentelee. Lisääntyvä katukauppa ongelmakin on liioiteltu, koska hoidossa olevat käyttää sen määrän mitä tarvii, saakoon lääkkeen siten vaikka presidentiltä tai naapurista, eikä siinä tee poikkeusta Subutex hoidossa olevat, jotka ei tule koskaan saamaan annostaan apteekista. Apteekissa asioineena, olen huomannut, että farmaseutit ovat luotetavampia ja pitävät huomattavasti tiukempaa linjaa, kun A.Klinikalla tai terveyskeskuksissa työskentelevät hoitajat ja siksi kannatankin apteekkia.
KAARLO SIMOJOEN ARTIKKELI KORVAUSHOIDON SIIRTÄMISESTÄ APTEEKEILLE OLI TAAS TÄYTTÄ ASIAA
MITEN MAHTAA LÄÄKKEIDEN OTON VALVONTA TAPAHTUA JA ETTEI JOUDU MYYNTIIN KADULLE TA MUUTEN
KORVAUSHOITO ON VAIN OSA HOITOA LISÄNÄ TARVITAAN TUKIVERKOSTOA LAAJEMMIN, VERTAISRYHMÄT, TERAPEUTTISET YKSILÖKÄYNNIT, JA ASENNEMUUTOS YHTEISKUNNASSA JOSSA KAIKILLA ON SAMAT OIKEUDET
Kyllä huomaa että ylilääkäri Simojoki on ollut Holopaisen opeissa ja onhan hän suomen johtavan päihdeinstituution ylilääkäri eli varmasti tietää mistä puhuu ja hyvä että puhuu pitäisi olla enemmän niitä ihmisiä jotka uskaltavat luennoida kautta kirjoittaa julkaisuja esim duodecim palstalla itse olen 90-luvun heroiini buumin aikaansaannoksia eli tunnen asiat tältä puolen katua aika hyvin mielestäni nykyisin suuri ongelma päihdetyötä onkin pätevien lääkäreiden vähyys tai rohkeuden/mielenkiinnon puute pitäisi olla enemmän tohtori kiminkisen tai Karvonen kaltaisia ihmisläheisiä lääkäreitä joilla on taitoa asioida ns.vaikeidenkin potilas ryhmien kanssa heitä on ollut minunkin uran aikana muutamia mutta ikävä kyllä jättäneet paikkansa ja siirtyneet usein yksityiselle sektorille ja taas on tullut joku uusi kandi tilalle jolla ei ole ollut minkäänlaista kokemusta koko aiheesta aikaisemmin ja silloin onnistuminen on kovin kovin vaikeaa Eli mielestäni asiat voisivat parantua paljon sillä että saataisiin aikaan pysyviä hoitokontakteja jolloin potilaan ja lääkärin välillä syntyy luottamus suhde eikä niin että potilas tapaa lähes kymmenen eri lääkäriä vuoden aikana ja jokaisen tyyli hoitaa on niin kovin erilainen tuolloin retkahduksen vaara on todella suuri! Enemmän siis rohkeita kannanottoja ja uusien lääkäreiden perehdyttämistä kiitos?!!!
Asiaa. Olen aina iloinen kun Simojoki puhuu tästä aiheesta. Hän on alan yksi harvoista todellisista asiantuntijoista.
Korvaushoito on täysin turhaa,koska asiakkaita ei kiinnosta kuntoutua. Valtio voisi keskittyä ihmisiin,jotka sitä apua tarvitsevat ja haluavat! Vanhukset,lapset ja somaattisesti sairaat ihmiset. Korvaushoidon voisi lopettaa kokonaan ja sen narkkarien silittämisen! Huvittavia ovat nämä " kokemusasiantuntijat" jotka ovat niin olevinaan.
Simojoki on oikeassa. Lääkejakeluun menee ihan turhaa aikaa, kun lääkkeen voi saada jo valmiista systeemistä, (apteekit). Eikä pääkaupunki seudullakaan,kh-hoidot ole läheskään kaikille ihmisille asiallisella tasolla. Edistystä on tapahtunut, paljonkin, mutta kovin on hidasta. Stigma on suurin ongelma, se vaikuttaa ihan kaikkeen, kuntoutumiseen, kouluun, työnsaantiin... Päättäjät; kuunnelkaa kokemusasiantuntijoita ja alan ammattilaisia ja sitten toimikaa !!! (voisi siinä tulla säästöjäkin).
Pätee myös samalla rannikolla täällä vähän etelämpänä...
- läheltä seurannut
Kuulostaa Raahen meiningiltä...täysin...
Ainakin täällä pohjoisemmassa, rannikolla, korvaushoidon toteutuksen taso on säälittävällä tasolla.
Hoitava taho on osin täysin ja totaalisen ammattitaidotonta, osin halutonta; potilaita halveksuvaa ja jopa heitä inhoavaa (en liioittele).
Yli kymmenen vuoden ajan olen tätä "hoito"toimintaa läheltä seurannut, siihen osallistunut. Erittäin läheltä... Minkäänlaista edistystä positiiviseen suuntaan ei ole tapahtunut...
"Aines on niin huonoa", sanovat... Aines!!!!
Olisiko jo aika vilkaista peiliä, ottaa hitunen vastuuta ja "alentua" kuuntelemaan näitä K. Simojoen kaltaisia, aidosti motivoituneita todellisia ammattilaisia, joilta löytyy myös se inhimillinen, välittämistä viestivä ominaisuus; empatia, taito ja halu?