Apteekkari
torstai 18.04.2019

Norjan lääkepula pahenee


PHARMAPRESS 11.01.2019 14:15

Viime vuonna Norjassa oli pulaa jo liki 700 valmisteesta, ja tilanne saattaa tänä vuonna heikentyä. Apteekit joutuvat etsimään lääkärien kanssa korvaavia lääkkeitä.

Norjan lääkelaitoksen Legemiddelverketin johtaja Steinar Madsen uskoo Stavanger Aftenbladetissa tilanteen pahenevan tänä vuonna.

Kolme vuotta sitten Norjassa oli pulaa parista sadasta lääkkeestä, vuonna 2017 jo yli 350 lääkkeestä ja viime vuonna peräti 684 lääkkeestä.

Pulaa on suurten kansansairauksien lääkkeistä, kuten verenpaine- ja verenohennuslääkkeistä. Jopa syöpähoidon aloittamista on jouduttu lykkäämään lääkkeen puuttumisen vuoksi.

Viime keväänä siitepölyallergikot joutuivat metsästämään allergialääkkeitä ja kärsimään oireista.

Pulaa tutuista lääkkeistä

Pulaa on harvoin uusista ja kalliista lääkkeistä. Saatavuusongelma koskee pitkää käytössä olleita lääkkeitä, muun muassa antibiootteja.

Lääkepula on kansainvälinen ilmiö. Lääketehtaat saattavat myydä pitkään valmistettujen lääkkeiden tuotanto-oikeudet pienille alihankkijoille, joiden toimitusvarmuus ei ole yhtä hyvä kuin isoilla lääketehtailla.

Madsen kritisoi Stavangerin Aftenbladetissa lääketehtaita siitä, että ne suosivat kannattavimpien lääkkeiden tuotantoa eivätkä ota potilaiden tarpeita huomioon.

Lääkelaitos päivittää sivuilleeen tietoa, mistä lääkkeistä on pulaa.

Yksi syy tilanteeseen on se, että Norja on vaikea maa rinnakkaislääkkeille. Tukut valitsevat, mitkä lääkkeet pääsevät markkinoille. Rinnakkaislääkkeitä on vähemmän kuin esimerkiksi Suomessa, ja siksi lääkkeet loppuvat ongelmatilanteissa helpommin.

Raportointi on tiukentunut

Norjan Apteekkariliiton elinkeinoelämäjohtajan Oddbjörn Tysnesin mukaan Norjan lääkepula on vain hieman pahempi kuin muissa Pohjoismaissa. Hänen mukaansa toimituskatkosten lisääntyminen johtuu osin säännösten tiukentumisesta.

Valmistajan pitää nykyisin ilmoittaa lääkelaitokselle, jos toimitushäiriö kestää 14 vuorokautta. Apteekeilla ja tukkuliikkeillä voi kuitenkin olla lääkettä riittävästi varastossa eikä katkos välttämättä vaikuta asiakkaisiin.

– Emme näe, että Legemiddelverketin puuttuvien lääkkeiden listalla olisi välitöntä hengenvaaraa uhkaavia tuotteita. Jos esimerkiksi verenpainelääkkeiden pula jatkuu pitkään, siitä tietenkin voi aiheutua riskejä, Tysnes myöntää.

Usein valmistajalla on ongelmia laaduntarkkailussa, tehdas on palanut tai on tapahtunut muu onnettomuus.

– Valmistaja on voinut myös arvioida väärin tuotteen menekin tai pitää sen myyntiä Norjassa kannattamattomana. Tuottaja voi myös vetää lääkkeen kokonaan pois markkinoilta. Lääkepula voi johtua myös siitä, että toinen lääke loppuu ensin ja korvaavaa valmistetta kysytään ennakoitua paljon enemmän, Tysnes luettelee.

Vihaisia asiakkaita

Lääkepulan yllättämät asiakkaat ovat olleet vihaisia, mutta tilannetta on pyritty ratkomaan yhteisymmärryksessä. Lääkäriltä on saatu jokin korvaava lääke tai on voitu käyttää eri pakkauskokoa tai vahvuutta. Tällöin potilasta pitää neuvoa tavallista enemmän.

– Lääkäri on vaihtanut esimerkiksi verenpainelääke Valsartaanin Losartaaniin, kertoo apteekkari Tapio Heilala, joka työskentelee Austevolissa, Bergenin lähellä.

Takaisin