Apteekkari
tiistai 23.07.2019

Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta


18.01.2019 15:30

Geenitieto, 3D-tulostus ja virtuaalitekniikat mullistavat lääkehoidon ja tuovat sen entistä lähemmäs potilasta, arvioivat alan asiantuntijat tuoreessa pamfletissa.

Kansallisesti ja kansainvälisesti arvostetut farmasian asiantuntijat arvioivat Apteekkariliiton pamfletissa "Huomisen lääkkeet",  miten teknologian kehittyminen ja muut  megatrendit muuttavat lääkehoitoa seuraavalla vuosikymmenellä.

Kirjoittajat näkevät, että hoidoista tulee entistä kohdennetumpia ja yksilöllisempiä. Samalla hoito ja siihen liittyvä teknologia siirtyy koteihin.

"Suurin osa käyttäjistä haluaa lääkkeensä suoraan kotiin. Apteekkitoiminta on jalkautunut lääkkeen käyttäjien luokse. Heitä autetaan lääkehoidon asianmukaisessa toteuttamisessa tähän koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten moniammatillisena yhteistyönä", arvioi Fimean entinen ylijohtaja Sinikka Rajaniemi.

Kotihoidon apuna ovat digitaaliset muistutukset, seurantajärjestelmät ja annostelurobotit. Toisaalta tarkan tunnistuksen ja kohdennuksen ansiosta lääkehoitoja vältetään antamasta niille, jotka hyötyisivät siitä liian vähän.

Virtuaaliopastusta ja 3D-lääkkeitä 

Rajaniemen tavoin Åbo Akademin professori Niklas Sandler uskoo, että hoitojen kohdentaminen lisääntyy ja lääkkeiden valmistus palaa osittain apteekkeihin. Mustesuihkuteknologiat ovat osoittautuneet jo lupaavaksi matala-annoksisten lääkkeiden tulostukseen ja annosteluun.

"Farmaseuttisten ja lääkinnällisten 3D –tulostuksen sovellusten määrät ovat kasvaneet viime aikoina ja niiden on odotettu mullistavan terveydenhuoltoa laajasti. Onko potilaskohtaisten lääkevalmisteiden tulostaminen tulevaisuutta", kysyy Sandler.

Teknologia voisi parantaa myös lääkehoitojen onnistumista. Esimerkiksi Euroopassa huono lääkehoitoon sitoutuminen aiheuttaa vuosittain arviolta 125 miljardin euron kulut ja lähes 200 000 ennenaikaista kuolemaa.

Virtuaaliset tukipalvelut voivat olla vuorovaikutuksessa potilaiden kanssa automaattisen puheentunnistuksen avulla ja parantaa hoitoon sitoutumista sekä tarkkailla lääkityksen vaikutuksia ja jatkohoidon tarvetta.

"Apteekit olisivat oiva kokeilualusta tällaisille virtuaalisen (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) palveluille", Sandler kirjoittaa.

Laboratoriotestejä kotikäyttöön

Farmakologian ja lääkehoidon professori Marja Airaksinen uskoo, että vuonna 2030 apteekkien resurssit on saatu kunnolla osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Apteekit koordinoivat rationaalista itsehoitoa ja omahoitoa.

"Apteekit edistävät näyttöön perustuvien, oman terveydentilan seurantaa tukevien innovaatioiden saatavuutta ja hyödyntämistä", kirjoittaa Airaksinen.

Potilaat seuraavat omatoimisesti verensokeritasojaan, verenpainettaan ja tulehdusarvojaan esimerkiksi varmistaakseen antibioottikuurin tehon tai arviodakseen sydän- ja verisuonitautien riskiä. Raskauskomplikaatioihin liittyvät merkkiaineet ja veren hyytymisarvot voivat myös kuulua kotiseurantaan.

Apteekit ohjaavat ja opastavat asiakkaitaan käyttämään testejä ja kertovat  kuinka toimia, jos terveydentilassa on ongelmia, erityisesti sen milloin pitää ottaa yhteyttä lääkäriin tai hoitajaan. Teknologia tulee myös osaksi apteekkien tuotevalikoimaa.

Tulevaisuus tehdään jo nyt

Rajaniemi muistuttaa, että vuosi 2030 on enää "kurotuksen päässä."

"Riskinä on, että pitkän tähtäimen muutokset eivät käynnisty ajoissa, jolloin hukkaamme huomisen mahdollisuudet."

Rajaniemi korostaa, että lääkehuollon muutokset tulee toteuttaa hallitusti, tietoon ja kokonaisuuden ymmärrykseen perustuen.

"Poliittinen päätöksenteko ja sen taustalla vaikuttavat arvovalinnat eivät aina tue näitä päämääriä. Siksi on tärkeää, että
lääkehuollon todelliset asiantuntijat ohjaavat alan muutosta", hän linjaa.

Huomisen lääkkeet -pamfletti (pdf)

Takaisin